Yhä yleisemmiksi tulevat kopterikamerat voivat olla turvallisuusriski. Hauskan harrastuksen aloittaessaan kannattaa ottaa selvää Suomen ilmailuliiton ohjeistuksista.

Lintuperspektiivissä on omat sääntönsä

 

Kopterikamerassa on sisäänrakennettu gps. Se osaa pitää sijaintisa ja palata lähtöpaikkaansa kun akku on tyhjentymässä.

Kopterikamerassa on sisäänrakennettu gps. Se osaa pitää sijaintisa ja palata lähtöpaikkaansa kun akku on tyhjentymässä.

Kauko-ohjattavat kopterikamerat ovat yleistymässä hyvää vauhtia. Lintuperspektiivi tuo tuttuihinkin maisemiin uuden ja mielenkiintoisen vivahteen, mutta kopteria lennättäessä pitää muistaa myös muutama tärkeä sääntö.

Sääntöjen pohjana ovat turvallisuusseikat. Kopteriin tulee säilyttää koko ajan näköyhteys, joten esimerkiksi yöllä pimeässä lentäminen ei ole sallittua. Myös lentokorkeus on säädelty; lentää saa korkeintaan 120 metrissä.

Yleisön päällä lennättäminen on kielletty sen vaarallisuuden vuoksi. Jos kopteri tippuu, siitä voi syntyä pahaa jälkeä.

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi valmistelee parhaillaan virallista ohjeistusta kamerakopterilentäjille, kirjoittaa Etelä-Suomen Sanomat. Lähiaikoina julkaistava määräys koskee työkäytössä olevia kopterikameroita. Sen sijaan harrastuskäyttöiset kopterit määritellään lennokeiksi, joiden lennättämistä säätelee Suomen ilmailuliiton ohjeistus. Tämä ohjeistus ei kuitenkaan ole juridisesti sitova.

Vesilahtelaisella Aki Kuparisella on ollut kopterikamera nyt vuoden verran. Kameralla voi ottaa sekä valokuvia että videokuvaa. Kuparinen kertoo kuvanneensa kopterillaan maisemien lisäksi muun muassa lyhytelokuvia. Vapaahiihdon kuvaamiseen hän tutustui opiskellessaan viime vuoden valokuvausta Kuusamo-opistossa.

Lyhytelokuvat ovat kiinnostaneet Kuparista jo pidemmän aikaa. Hän on kaveriporukkansa kanssa osallistunut useampana vuotena Uneton48-kilpailuun, jossa tehdään lyhytelokuva alusta loppuun 48:ssa tunnissa. Tänä vuonna elokuva kuvattiin Vesilahdessa ja Kuparisen lähipelloilla sai seurata katastrofielokuvan tekoa.

Viimeisimpänä ostoksena Kuparinen hankki kopterikameraansa vakaajan ja monitorin, jonka avulla näkee saman minkä kamera näkee. Kovin suurta ja raskasta kameraa kopteri ei jaksa kantaa.

– Nyt se alkaa olla käyttökelpoinen, hän tuumaa.

Kopterin ohjaaminen ei ole aivan yksinkertaista ja vahinkojakin voi sattua.

– Sitä on helpompi ohjata kuin luulin, mutta vaatii silti harjoittelua. Ekoilla kerroilla kopteri tuli muutaman kerran alas ryminällä.

Video- ja valokuvaus on 21-vuotiaalla nuorella miehellä verissä. Hänen isänsä Ilpo Kuparinen on ollut alalla jo kolmekymmentä vuotta.

– Kopterikameralla voi kuvata esimerkiksi rakennuksia, maisemia ja luontoa. Ei tarvitse nousta montaakaan metriä, kun maisema muuttuu, hän kertoo.

Aivan samoille jalanjäljille Aki Kuparinen ei isänsä kanssa kuitenkaan hingu. Oman yrityksen perustamisen sijaan hän etsii parhaillaan harjoittelu- tai työpaikkaa kuvausalalta.

Maisema muuttuu muutamankin metrin nousun jälkeen huomattavasti. Kuva: Aki Kuparinen

Maisema muuttuu muutamankin metrin nousun jälkeen huomattavasti. Kuva: Aki Kuparinen

 

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>