Tomi Rantamäen mukaan masennuslääkkeet olisi hyvä nähdä aivojen toimintoja vahvistavina työkaluina. Nyt vesilahtelaistutkija selvittää nukutusaineena paremmin tunnetun isofluraanin masennuslääkevaikutuksia.

Ei mikään ihmelääke

Tomi Rantamäki on neurofarmakologian dosentti ja työskentelee Helsingin yliopiston Neurotieteen tutkimuskeskuksessa.

Tomi Rantamäki on neurofarmakologian dosentti ja työskentelee Helsingin yliopiston Neurotieteen tutkimuskeskuksessa. Hän asuu Vesilahden Kirkonkylässä.

Masennuslääkkeiden luonne on ymmärretty väärin, toteaa neurofarmakologian dosentti Tomi Rantamäki.

Pelkkä lääke ei välttämättä paranna potilasta, vaan käyttäjällä, ympäristöllä ja arjen olosuhteilla on toipumisessa suuri rooli.

– Masennuslääke ei toimi kuten antibiootti. Se pitäisi nähdä eräänlaisena aivojen toimintoja vahvistavina työkaluna, ei itsessään sairauksia parantavina ihmelääkkeenä, Rantamäki sanoo.

Suomessa miltei joka kymmenes käyttää masennuslääkkeitä vuosittain. Käyttö on kasvanut huimasti viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana.

Masennuslääkkeitä on myös kritisoitu, sillä merkittävä osa potilaista ei reagoi niihin toivotulla tavalla. Viimeisimmän keskustelun nostatti Ylen MOT-televisio-ohjelma, joka kyseenalaisti lääkkeiden toimivuuden.

Rantamäen mukaan heikko teho selittyy osaksi sillä, että pelkkä masennuslääke ei aina riitä. Lääkehoitoon pitäisi yhdistää suotuisat ympäristötekijät.

– Lääkkeen vaste on parempi, jos siihen yhdistetään toiminnallista hoitoa. Ongelma on tietysti se, ettei puolelle miljoonalle suomalaiselle pystytä tarjoamaan vaikkapa psykoterapiaa, pohtii Rantamäki.

– Yhtenä täydentävänä ratkaisuna voisi kehittää esimerkiksi terapeuttisia pelejä masennuspotilaille. Myös liikunnalla saavutetaan erittäin hyödyllisiä aivovaikutuksia

Jyrkkä ei luokittelulle

Julkisessa keskustelussa mielikuva masennuslääkkeistä on usein kielteinen. Rantamäki toteaa, että negatiivinen leima on merkittävä ongelma; on potilaita, jotka eivät suostu syömään masennuslääkkeitä niiden huonon maineen vuoksi.

Rantamäki sanoo, että lääkkeitä ei pitäisi kategorisoida ja luokitella niin ehdottomasti kuin on tehty.

– Esimerkiksi ahdistuneisuuteen, hermosärkyyn, syömishäiriöihinkin käytetään masennuslääkkeitä, ja niistä saattaa olla hyötyä myös aivohalvauksen jälkeisessä kuntoutuksessa.

Rantamäen mukaan lääkkeiden teho perustuu siihen, että ne lisäävät osittain hermoston muovautumiseen liittyviä muutoksia aivoissa. Lääke ei kuitenkaan iske mihinkään tiettyyn aivojen ”masennuslokeroon”. Tämä selittänee osittain myös masennuslääkkeiden käyttöaiheiden kirjon

– Masennus ilmenee tiettyinä oireina, mutta on ongelmalllista luokitella sairauksia ainoastaan oireiden perusteella. Ennemminkin sairaudet pitäisi luokitella tautipatologian perusteella, siis tarkastella sitä, mikä mekanismi sairauden takana on.

Rantamäki uskoo, että tähän suuntaan ollaan menossa. Tulevaisuudessa ymmärretään paljon paremmin, minkä vuoksi ihminen kärsii masennuksesta tai esimerkiksi dementiasta tai Parkinsonin taudista.

 

Toimiiko anestesia masennuslääkkeenä?

Dosentti Rantamäkeä voi kutsua masennuslääkkeiden asiantuntijaksi. Hän on työskennellyt aihepiirin parissa yli kymmenen vuotta, pääasiassa Helsingin yliopistossa, alan kansainvälisen uranuurtajan Eero Castrénin tutkimusryhmässä.

Nyt Tomi Rantamäellä on auennut loistava mahdollisuus koota oma tutkimusryhmänsä – Suomen Akatemian myöntämän Akatemiatutkija-apurahan turvin.

Tutkimuskohdekin on poikkeuksellisen mielenkiintoinen: anestesian masennuslääkevaikutukset.

Tarkemmin sanottuna Rantamäki tutkii isofluraani-nimistä ainetta, jonka on alustavissa tutkimuksissa todettu lievittävän masennusoireita potilailla, jotka eivät reagoi perinteiseen lääkehoitoon.

Isofluraanin vaikutus saattaa myös ilmetä perinteisiä masennuslääkkeitä nopeammin.

– Yksi perinteisten masennuslääkkeiden keskeisiä ongelmia on juuri niiden hitaus. Kestää viikkoja ennen kuin potilaiden oireet alkavat helpottaa.

Rantamäen alustavat tutkimukset viittaavat siihen, että leikkauksissakin käytettävä inhalaatioanesteetti isofluraani aktivoi samoja signaalinvälitysreittejä kuin aine nimeltä ketamiini. Se on aine, jonka havaittiin noin kaksikymmentä vuotta sitten lievittävän masennusoireita hyvin nopeasti.

– Ketamiinihavainnot ovat merkittävin askel masennuslääkekehityksessä sitten ensimmäisten masennuslääkkeiden löytymisen noin 70 vuotta sitten, sanoo Rantamäki.

Ketamiinin käyttö masennuksen hoidossa ei ole kuitenkaan vakiintunutl ähinnä sen psykoaktiivisten ominaisuuksien vuoksi.

Rantamäen tutkimuksen tavoitteena on selvittää anesteettien masennuslääkevaikutuksia ja neurobiologisia vaikutusmekanismeja. Suomen Akatemian apuraha on myönnetty vuosille 2014–2019.

Tutkimus suoritetaan pääasiassa Neurotieteen tutkimuskeskuksessa Helsingin yliopistossa.

– Työmatka on kieltämättä aika pitkä. Rakennettuamme kuusi vuotta sitten, ajatus oli että etsisin töitä Tampereelta. En ole oikeastaan vielä aloittanutkaan ja nyt näyttäisi ettei vähään aikaan tarvitse, naurahtaa Rantamäki.

Muutto takaisin pääkaupunkiseudulle ei myöskään ole ajankohtainen.

–Vesilahti on lapsiperheelle hyvä paikka asua. Onneksi nykyiset tietoliikenneyhteydet mahdollistavat tehokkaan etätyöskentelyn.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>