Netti avaa monenlaisia mahdollisuuksia tuoda kunnan palveluja lähemmäs asukkaita

Kunta on kuntalaiselle kaukainen

– Kunta on jotenkin kaukana ja meitä ylempänä. Se tuntuu byrokraattiselta. Ei siihen edes tee mieli ottaa yhteyttä, sanoo lempääläläinen Hanna Arpalahti.

– Kunta ei tunnu yhteisoltä, se ei näy meille oikein mitenkään.

Arpalahti tuskin on yksin mielipiteensä kanssa. Tavallisen perheenäidin näkökulmasta kunnallinen organisaatio jää usein etäiseksi instituutioksi.

Tällaisen mielikuvan Anna Kulmakorpi haluaa hävittää. Lähidemokratia teoriasta käytännöksi -hankkeen projektisuunnittelijana hänen tehtävänsä on luoda yhteys kunnan ja kuntalaisen välille.

Yksi mahdollisuus löytyy verkosta. Uusilla sovelluksilla ja sosiaalisen median työkaluilla turhaa byrokratiaa ja etäisyyttä voidaan karsia.

Informaatiota helposti ja selkeästi

Arpalahti käy lastensa kanssa viikoittain perhetupa Pyrstötähdessä. Hän kehuu perhetuvan Facebook-ryhmää, jossa viesti kulkee ja yhteisöllisyys kukoistaa. Se on hyvä esimerkki lähidemokratiasta. Ryhmä on perhetuvan asiakkaiden ylläpitämä.

– Sieltä vaikkapa kuulee, että onko tuvalla täitä tai enterorokkoa. Ja olemme saaneet paljon vertaistukea ja ystäviä, kertoo Arpalahti.

Arpalahden mielestä Lempäälän kunnan olisi hyvä olla Facebookissa. Hän kaipaa ennen kaikkea tietoa alueen tapahtumista. Siis informaatiota, joka on helposti saatavilla ja selkokielistä.

– Esimerkiksi monta lastentapahtumaa on mennyt ohi, sillä en tiennyt niiden olemassaolosta.

Mennään ihmisten pariin

Anna Kulmakorpi on samaa mieltä Arpalahden kanssa. Hänen mukaansa kunnan pitäisi mennä Facebookiin jo pelkästään tavoitettavuuden vuoksi.

Asukkaita on vaikea saada käymään kunnan nettisivuilla säännöllisesti, mutta klikkaamalla peukkua asukas saisi kaikki Lempäälän kunnan päivitykset omalle aikajanalleen.

Tieto kulkee siellä, missä ihmiset viettävät aikaansa. Tutkijat ovat arvioineet, että suomalaisten Facebook-käyttäjien määrä huitelee reilusti kahden miljoonan paremmalla puolella.

Lempäälässä osa kouluista on Facebookissa. Myös nuorisotyöllä ja kultuuripalveluilla on Facebook-sivut.

Muutakin kuin Facebook

Monenlaisia lähidemokratiaa parantavia verkkosovelluksia on käytössä kunnissa ympäri Suomen.

Hyödyllisenä esimerkkinä Kulmakorpi mainitsee karttapalvelun, jonka avulla voi kommentoida valmisteilla olevia kaavaluonnoksia.

Parhaassa tapauksessa kaava-alueilla asuvat pääsevät itse vaikuttamaan kaavoituksen lopputulokseen. Hehän lähiseutunsa parhaiten tuntevat.

– Ihmiset pääsisivät kommentoimaan jo ennen kaavaluonnoksen valmistumista. Se helpottaisi myös suunnittelijan työtä, lisää Kulmakorpi.

Monenlaista muutakin löytyy. Esimerkiksi Tampereella nuorille on tarjolla chat-palvelu, jossa vaihtuva asiantuntija vastaa nuoria kulloinkin askarrutaviin kysymyksiin.

Hanna Arpalahti kysyy, että miksei kunta voisi esimerkiksi videoida asiantuntijoiden vierailuja ja tallentaa niitä nettiin – kaikki kun eivät kuitenkaan ole pääse paikalle.

 

Some

Heini Väätäinen (vasemmalla) perusti perhetupa Pyrstötähdelle Facebook-sivut. Hanna Arpalahden mielestä ne ovat elintärkeät tuvan toiminnan kannalta. Sivut eivät ole kunnan, vaan asiakkaiden ylläpitämät. Kuvassa myös tuvan aktiivikäyttäjät Elmeri Väätäinen, Maisa Mäntysalo ja Aava Mäntysalo.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>