Maria Päivänen miettii, että laissa on menty erikoissairaanhoito edellä ja unohdettu sosiaalipuoli.
Lempäälän kunnanvaltuusto tyrmää hallituksen esityksen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi. Sosiaali- ja terveysjohtaja Vesa Helin esitteli esitystä kunnanvaltuuston kokouksessa 24. syyskuuta.
Järjestämisvastuu tulee lakiluonnoksen mukaan olemaan viidellä sote-alueella, joiden maantieteellisiä rajoja ei luonnoksessa määritellä. Palvelujen järjestäminen ja tuottaminen erotetaan toisistaan.
Kehyskuntien kuntajohtajat ovat laatineet yhteisen lausunnon siitä, että lakiluonnos ei sovellu täytäntöön pantavaksi eikä sitä tule antaa eduskunnalle.
– Rahoitusmalli on Lempäälälle epäedullinen. Tuotamme palvelut tällä hetkellä varsin kustannustehokkaasti. Lisäksi uudistuksessa on vaarana, että sosiaali- ja terveyspalveluiden kytkös kunnan muihin palveluihin katkeaa, Helin listaa uudistuksen puutteita.
– Asiakaslähtöisyys saattaa kärsiä. Esimerkiksi vanhainkotien ruoka- ja siivouspalvelut voitaisiin tulkita tukipalveluiksi, jotka jäisivät uudistuksen ulkopuolelle.
Toteutuessaan laki kaventaisi kuntajohtajien mielestä paikallisdemokratiaa merkittävästi. Lisäksi uudistuksen aikataulua pidetään epärealistisena. Kunnanhallitus antaa asiasta lopullisen lausuntonsa lokakuun kokouksessaan.
Suunnitelman mukaan sote-alueet aloittaisivat vuoden 2016 alussa.
Lempäälä maksumieheksi
Valtuutetut yhtyivät kuntajohtajien lausuntoon ja Vesa Helinin sanoihin.
– Tällä laskumallilla otetaan rahat pois pieniltä kunnilta ja annetaan isoille kaupungeille laskun alennuksia. Pidämme asiaa erityisen nurinkurisena, jos tulevien vuosien arvioidut kustannukset tulevat maksamaan meillä useita miljoonia enemmän ja Tampereella melkein sata miljoonaa vähemmän, kokoomuksen Heikki Hakala totesi ryhmäpuheenvuorossa.
Kunnat maksavat esityksen mukaan kustannuksista asukasluvun perusteella. Maksuja painotetaan ikärakenteen ja sairastavuuden mukaan.
– Tämä todistaa, ettei suuri organisaatio ole välttämättä kaunis ja toimiva. Suurin pelkomme on, että tästä syntyy suuri monopoli julkisin varoin. Toivomme, että lakiin sisältyy velvollisuus tuottaa sote-palveluita myös palvelusetelillä. Näin muun muassa turvataan lähipalvelut.
Vihreiden Saana Raatikainen pitää rahoituksen kanavoimista yhdelle taholle periaatteessa hyvänä asiana. Valtuustoryhmää kuitenkin mietityttää esimerkiksi se, miten palveluntuottaja määritellään.
– On hiukan huvittavaakin, että on palveluiden järjestäjäkuntayhtymä, palveluiden tuottajakuntayhtymä sekä lisäksi työntuottajataho, joka sekin voi olla kuntayhtymä. Onko meillä oikeasti varaa tällaiseen järjestelmään, kun niiden kaikkien hallintoa pitää pyörittää?
Sosiaalipuoli unohdettu
Tuula Linnusmäki (vas.) kyseenalaistaisi ajattelutavan, jossa mahdollisimman suuri on tehokasta. Isojen organisaatioiden ongelmana on hänen mukaansa monikerroksinen johtorakenne, joka syö tehokkuutta.
Maria Päivästä (sd.) huolettaa, että mallissa on menty erikoissairaanhoito edellä ja unohdettu sosiaalipuoli.
– Olen erittäin huolissani siitä, miten varhainen puuttuminen toimii tässä mallissa esimerkiksi lasten ja nuorten osalta, kun perhepalvelut ovat eri organisaation hoidettavana.
Puoluetoveri Kari Virtanen kiteytti ajatuksensa kysymällä, kuinka ihmeessä tällaiseen hankkeeseen on ryhdytty.
Vesa Helin näkee lakiluonnoksessa paljon puutteita.
Tuula Linnusmäki kyseenalaistaa ajattelun, että suuri on aina tehokasta.
Valtuutetut yhtyivät kuntajohtajien lausuntoon ja Vesa Helinin sanoihin:
– ”Tällä laskumallilla otetaan rahat pois pieniltä kunnilta ja annetaan isoille kaupungeille laskun alennuksia. Pidämme asiaa erityisen nurinkurisena, jos tulevien vuosien arvioidut kustannukset tulevat maksamaan meillä useita miljoonia enemmän ja Tampereella melkein sata miljoonaa vähemmän, kokoomuksen Heikki Hakala totesi ryhmäpuheenvuorossa.”
On mahdollista, että soten järjestämislakiesityksessä on perustuslain vastainen, kun kuntien kesken, kuntaveroilla tasataan sairastavuutta ja ikärakennetta, jotka kuuluu tasata valtion toimesta, valtion veroilla.
Kunnan ja Suomen kuntien kannattaa varmistaa asia perustuslakiasiantuntijoilta.
Maaseudun Tulevaisuus verkossa 3.9.2014: Sote-uudistus törmää taas perustuslakiin:
”Ongelmana on, että yksittäisen kunnan mahdollisuudet vaikuttaa kustannuksiin ovat pienet”, sanoo Kuntaliiton johtava lakimies Juha Myllymäki .
Sama perustuslakiongelma koski aiemmin ehdotettua isäntäkunta-mallia.
Peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd.) myöntää ristiriidan, mutta ”ravistelisi” myös perustuslakia.
”Kuntien itsehallinto on varmasti tärkeä, mutta niin on kansalaisten oikeus peruspalveluihinkin. Kumpi on tärkeämpi?”
1) Ministeri Susanna Huovinen (sd.) vähättelee perustuslain 121 §:ää.
2) Kun pieniltä kunnilta otetaan ja suurille kaupungeille annetaan ”tasausta”, niin kuinka toteutuu peruspalveluministeri Huovisen korostamat perustuslaillisesti yhdenvertaiset sote-palvelut koko Suomessa?
Lempäälän-Vesilahden Sanomat:
”Valtuutetut yhtyivät kuntajohtajien lausuntoon ja Vesa Helinin sanoihin.
– Tällä laskumallilla otetaan rahat pois pieniltä kunnilta ja annetaan isoille kaupungeille laskun alennuksia.”
Miksi Helin sitten oli aikaisemmin johtajana sanonut etä sote on järkevää?
Onko se niin että meillä Lempäälässä mennään tuuliviirin lailla?
Kuinka röyhkeää on valehdella köyhille ihmisille että palvelut parantuu.Pyydän Putinia apuun.