Moisionlampi: ruoppaus, niitto, pohjapato

Moisionjoki: raivataan melontareitti, kalataloudellinen kunnostus

Myllykoski: kalaportaat, taimenen poikasalueita

Umpeenkasvava Moisionjoki tarvitsee kunnostusta

Kasvillisuus estää täysin lammen virkistyskäytön ja on täydellinen kalojen nousueste. Kuva: Jami Aho

Kasvillisuus estää täysin lammen virkistyskäytön ja on täydellinen kalojen nousueste. Kuva: Jami Aho

Moisionjoen raivaamisesta on Lempäälässä haaveiltu vuosikaudet. Nyt on tartuttu sanoista tekoihin.

Syksyllä 2012 perustettu, muutaman kymmenen lähikiinteistön edustajan muodostama Moisionlammen suojeluyhdistys ry on saanut valmiiksi Kuljun suunnasta Ruotasjärvestä Kuokkalankoskeen laskevan Moisionjoen ja Moisionlammen kunnostussuunnitelman. Leader-rahan turvin toteutetussa, 30 000 euroa maksaneessa hankesuunnitelmassa todetaan koko joen kunnostustarve ja esitetään muun muassa Moisionlammen ruoppausta ja Moisionjoen kalataloudellista kunnostusta Myllykosken kalateineen.

Moisionjoelle ja erityisesti Myllykoskelle olisi mahdollista kunnostaa taimenen poikastuotantoon soveltuvia alueita. Moisionjoki on tarkoitus raivata ja palauttaa alkuperäiseen uomaansa s-mutkineen kalojen vaellettavaksi ja ihmisten melottavaksi.

Hanke lähti liikkeelle kaksi ja puoli vuotta sitten, kun asiasta kiinnostui myös Kuokkalan-Kuljun osakaskunta, ja Seinäjoelta Lempäälään ja lähelle Moisionjoen vartta muuttanut vesistösuunnittelija Jami Aho lähti hankkeen puuhamieheksi. Kilpailutetun kunnostussuunnitelman on tehnyt miehen oma yritys Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho.

Viime aikoina Lempäälän kunta on kaavoittanut merkittävästi joen varren alueita, ja uutta asutusta on syntynyt ja syntymässä merkittävästi joen varrelle.

– On se suonrantatontti ihan eri asia kuin järvenrantatontti, sanoo aikaisemmin seutukunnalla muun muassa Ahostenjärvelle, Iso-Kyynärölle, Onkemäenjärvelle sekä Rikalan kanavallekin kunnostussuunnitelmaa tekemässä ollut Aho viitaten siihen, että huonossa kunnossa olevien Moisionjoen ja -lammen kunnostuksella pyritään paitsi vesistön kalatalouden parantamiseen myös sen virkistyskäytön lisäämiseen.

– Kunnostettuna Moisionjoki lisää lähikiinteistöjen jälleenmyyntiarvoa.

Aiemmin lähinnä vain kuivatettu

Hankkeen tavoitteena on parantaa Moisionjoen ja Moisionlammen tilaa siten, että alueiden kala- ja vesilintukannat elpyvät sekä alueen virkistyskäyttöarvo nousee. Virtaamia ei olla lisäämässä, mutta kuivimman ajan vedenpintaa nostetaan tarvittaessa pohjapadoilla.

Joelle on aikaisemmin tehty vain lähinnä kuivatukseen liittyviä toimia. Puolentoista hehtaarin laajuisessa Moisionlammessa näkyy vuonna 1947 otetussa ilmakuvassa runsaasti avovettä. Moisionjoki perattiin vuolteeseen asti vuonna 1953. Sen seurauksena vedenpinta laski 70 senttiä.

Nykyisellään Moisionlammessa ei juuri vapaana virtaavaa vettä ole, vaan voimakkaasti umpeenkasvaneen lammen keskelläkin kasvaa pajukkoa. Moisionlammen pohjalla on arviolta 15 metrin paksuudelta liejua ja savea. Suunnitelman mukaan lammesta ei ole tarkoitus tehdä syvää allasta, vaan ruopata 1–2 metrin syvyydeltä pohjasedimenttiä ja muotoilla pohja polveilevaksi monimuotoisuutta tuoden. Lähinnä osmankäämistä ja vehkasta koostuvaa kasvimassaa on tarkoitus poistaa myös niittämällä.

Jokikin on huonossa kunnossa. Laajan valuma-alueen omaavan joen veden laatu on sinänsä kohtuullista, mutta vettä vaivaa ravinteikkuus ja eroosion irrottama kiintoaines. Vesi on matalalla ja seisoo monin paikoin. Virkistyskäyttö on käytännössä nollassa. Meloa ei voi umpeenkasvun ja vähävetisyyden vuoksi, ja kasvillisuus muodostaa Kuokkalankoskesta nouseville kaloille täydellisen nousuesteen.

Moisionlammen virkistyskäyttöä parannettaisiin lintutornilla, laavulla, pahasti lahonneiden kulkureittien kunnostuksella sekä uimarannalla.

Moisionlammen lisäksi noin seitsemän kilometriä pitkän joen pohjoispäässä on toinen merkittävä kunnostuskohde, Myllykoski. Sinne on tarkoitus toteuttaa kalatie ja kosken alle kutualueita taimenelle ilman, että olemassa oleviin rakenteisiin tarvitsee puuttua. Alueelle on tehty maisemointisuunnitelma.

Vesivoimaa on koskessa hyödynnetty 1600-luvulta 1940-luvulle saakka. Koskeen on jäänyt huomattava määrä kiviä, ja koskenmuokkaukset muodostavat kaloille täydellisen nousuesteen.

– Myllykoski on rankasti käsitelty koski, jossa on ollut sahaa ja muuta. Siellä on tehty arkeologinen inventointi, Aho toteaa.

Poikasalueita on tarkoitus kunnostaa eri paikoille pitkin tulevaa Moisionjoen melontareittiä.

– Alin koskentyyppinen, kunnostusta vaativa kohde on Tampereentien maantiesillasta parisataa metriä alaspäin. Siellä riittää, kun kiviä vähän kääntelee uusiin asentoihin.

Alueella on aikoinaan tehty linnustoselvitys ja uusittu se kunnostussuunnitelman puitteissa sekä kartoitettu mm. viitasammakon esiintymistä. Varsinaisesti suojeltavia eläinlajeja ei luontokartoituksissa ole löytynyt.

Kunnostuksen yhtenä tarkoituksena on elvyttää alueen kalakantoja. Moisionjokeen nousee Kuokkalankoskesta luontaisesti taimenta ja muuta kalaa sekä Kuokkalankoskeen istutettua taimenta, kirjolohta ja ankeriasta. Ruotasjärven laskevassa uomassa on tiettävästi luontainen taimenkanta.

– Aikoinaan joesta on pyydetty säynävää ja muita kaloja katiskoilla, Aho tietää.

Mosionlammen ja Myllykosken lisäksi Moisionjoella on myös pienempiä kohteita, joille on mahdollista tehdä kalataloudellisia kunnostustoimia. Jami Aho Moisionjoen haaran ylittävällä puusillalla. Kuva: Erkki Koivisto

Mosionlammen ja Myllykosken lisäksi Moisionjoella on myös pienempiä kohteita, joille on mahdollista tehdä kalataloudellisia kunnostustoimia. Jami Aho Moisionjoen haaran ylittävällä puusillalla. Kuva: Erkki Koivisto

Ensin luvat, sitten rahoitus

Osa suunnitelluista toimista, kuten ruoppaus ja koskien kunnostus vaatii aluehallintoviranomaisen luvan.

– Kaikki tarvittavat luvat voisi hakea joko yhtä aikaa tai erikseen sitä mukaan kuin toimenpiteet on tarkoitus suorittaa. Sen jälkeen kun lupahakemus on jätetty sisään, aluehallintoviranomaisen käsittely kestää vuodesta puoleentoista, minkä jälkeen varsinaiset työt olisi mahdollista käynnistää.

Työt etenisivät Ahon mukaan nopeasti luparuljanssin selvittyä.

Kunnostus on mittava investointi. Yksistään Moisionlammen ruoppauksesta arvioidaan koituvan yli 100 000 euron kustannus.

Hankkeen rahoitus ei ole vielä selvillä. Maksumiehiä on Jami Ahon mukaan tarkoitus alkaa selvittää sitten, kun luvat ovat kunnossa.

– Rahoittajina voisivat olla EU-rahastot, Lempäälän kunta, Kuokkalan-Kuljun osakaskunta sekä Moisiolammen suojeluyhdistys. Moisionjoen kunnostus hyödyttää kuntaa ja se on ollutkin hankkeesta innoissaan, sanoo Aho, joka näkee hankkeen kohderyhmänä hyödynsaajina Lempäälän kuntalaiset etenkin Kuljun, Ruskea-Ahteen ja Moision alueilla, satunnaiset matkailijat, melojat ja urheilukalastajat, rannanomistajat sekä alueen yhdistykset ja yritykset.

Moisionjoen ja Moisionlammen kunnostussuunnitelma

 

Moisionlammen kunnostus

- ruoppaus

- vedenpinnan nosto pohjapadon avulla

- vesikasvillisuuden vähentäminen

 

Moisionlammen virkistyskäytön parantamistoimet

- lintutorni

- laavu

- kulkureittien kunnostus

- uimapaikka

 

Moisionjoen kalataloudellinen kunnostus

- Myllykoskelle kalatie/tekokoski

- poikasalueiden kunnostus Moisionjoen melontareitti

- melontaesteiden poisto

- vedenkorkeuden säätötarpeet sekä nostomahdollisuuksien tarkastelu

- joen lähivaluma-alueiden tarkastelu kuormitusta vähentävistä toimenpiteistä

 

Moisionjoki

Kunnostustoimilla voidaan saavuttaa mm.

- parempi veden laatu

- elpynyt vesilintukanta

- suurempi virkistyskäyttöarvo

- uusi melontakohde, joka yhdistää Kuokkalankosket Ruotasjärveen

- uusi taimenen poikastuotantoalue, joka tukee alueen kalastoa

- joessa on kaksi merkittävää kunnostuskohdetta, Moisionlampi ja Myllykoski.

 

Moisionlampi

Moisionjoen ainoa suvantopaikka, Moisionlampi, sijaitsee noin 2 km päässä Kuokkalankoskesta. Lammen ongelmana on erittäin voimakas umpeenkasvu, joka tällä hetkellä on täyttänyt lammen kokonaan siten, että uoma katoaa täysin kasvimassaan. Kasvimassa on vuosien mittaan hajotessaan täyttänyt lampea siten, että myös paju on valloittamassa lampea. Kasvillisuus estää täysin lammen virkistyskäytön ja on täydellinen kalojen nousueste muulloin kuin tulva-aikana. Lammen vesilinnusto on voimakkaasti taantunut avoveden puuttumisen vuoksi, vaikka lammen reuna-alueet ovat muuten linnustollisesti monipuoliset.

 

Myllykoski

Myllykoski sijaitsee Kuljun kylässä kohdassa, johon joen yläosa päättyy. Kosken korkeusero on noin 13 metriä ja pituus noin 300 metriä. Alueen osakaskunnalta saatujen tietojen mukaan Moisionjokeen nousee Kuokkalankoskesta luontaisesti taimenta ja muuta kalaa sekä alapuoliseen vesistöön istutettua taimenta, kirjolohta ja ankeriasta. Ruotasjärveen laskevassa uomassa on tiettävästi luontainen taimenkanta.

Kommentit (2)

  1. Kyösti Huhtala

    Hyvä juttu! Kaikenlainen pusikoituminen ja rämettyminen vaivaa koko Suomea, minkä olen huomannut kulkiessani vuosien jälkeen aikaisemmin tutuilla seuduilla. Käykäämme yhdessä talkoisiin!

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?