Ministeri Pia Viitanen kävi tutustumassa Lempäälän jo hieman vanhanaikaiseen pääkirjastoon. Uutta kirjastoa aletaan rakentaa todennäköisesti vuonna 2017.

Uusi pääkirjasto entisen S-marketin kulmille?

Ministeri Piia Viitanen tapasi Lempäälän pääkirjastossa myös Kuokkalankulman päiväkodin lapsia. Johan Holappa (vas.) ja Emmi Mäkinen esittelevät päiväkodissa vierailleen taiteilijan kanssa tehtyjä töitä. Taustalla kunnanhallituksen puheenjohtaja Tuula Petäkoski-Hult.

Ministeri Piia Viitanen tapasi Lempäälän pääkirjastossa myös Kuokkalankulman päiväkodin lapsia. Johan Holappa (vas.) ja Emmi Mäkinen esittelevät päiväkodissa vierailleen taiteilijan kanssa tehtyjä töitä. Taustalla kunnanhallituksen puheenjohtaja Tuula Petäkoski-Hult.

Piippo-keskukseen uutta pääkirjastoa tuskin siirretään, kuten alun perin suunniteltiin. Myös spekulaatiot siitä, että kirjasto tulisi nykyisen lukion paikalle, on mitä ilmeisimmin unohdettu.

Uusi kirjasto avannee ovensa tulevaisuudessa aivan ydinkeskustassa. Keskustan kehittämishankkeen yhteydessä on ajateltu, että kirjaston luontevin paikka olisi suunnilleen entisen S-marketin tuntumassa. Samassa korttelissa toimisivat kunnanvirastot ja sen yhteydessä olisi myös seurakunnan tiloja.

Kunnan tavoitteena on aloittaa uuden pääkirjaston rakentaminen vuonna 2017.

Kirjastopalvelut on esittänyt talousarviossa, että kirjaston sijainnista päätetään ensi vuonna. Kunnanvaltuusto hyväksyy talousarvion loppuvuodesta.

Viime syksynä Lempäälän kirjastohanke pääsi mukaan opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitussuunnitelmaan. Alustavasti hankkeelle on varattu 1,4 miljoonaa euroa valtionosuutta. Rahoitussuunnitelma koskee vuotta 2017.

Pääkirjasto ei enää riitä

Kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen (sd.) tutustui Lempäälän pääkirjastoon vierailullaan 13. lokakuuta. Kunnan edustajat kertoivat ministerille kirjaston nykytilanteesta ja uuden kirjaston tarpeesta.

Nykyinen pääkirjasto on monessa mielessä puutteellinen Lempäälän kokoiselle kunnalle. Neliöitä on vain reilut 600.

– Tila on toisessa kerroksessa ja sen saavutettavuus on ongelmallinen. Hissi on liian pieni useimmille pyörätuoleille ja lastenrattaille. Erillisiä ryhmätiloja tai hiljaista tilaa ei ole, kertoi Lempäälän kirjasto- ja kulttuurijohtaja Sarri Nykänen.

Kun pääkirjasto aloitti vuonna 1980, kunnassa oli 10 000 asukasta vähemmän kuin nyt. Ei siis ihme, että tilanpuute vaivaa. Myös työtilat on suunniteltu nykyistä pienemmälle henkilöstömäärälle.

– Kirjastoautolle ei ole omaa lastaussiltaa, vaan kaikki aineisto täytyy kantaa autoon kuljetuslaatikoissa. Samoin postin kirjalaatikkolähetykset sekä seudulliset kirjakuljetukset kannetaan ahtaisiin ja sokkeloisiin työtiloihin, Nykänen jatkoi.

Viitanen2Kunnassa on kirjastotilaa yhteensä 1 160 neliömetriä. Opetus- ja kulttuuriministeriön suosittelee vähintään sataa neliötä tuhatta asukasta kohden. Lempäälän tapauksessa se tarkoittaisi 2 200 neliötä.

Olohuone keskelle kuntaa

Uudesta pääkirjastosta halutaan kuntalaisten olohuone. Kirjastossa pitäisi olla tilaa opiskella, keskustella ja nauttia kulttuurista.

Tulevaisuudessa kunnan päättäjät höristävät korviaan myös asukkaiden ideoille. Yhtenä ajatuksena on esimerkiksi käydä katsomassa onnistuneita kirjastouudistuksia muissa kunnissa ja ottaa asukkaat mukaan. Pia Viitanen piti ideaa erittäin hyvänä.

Syksyn budjettikeskusteluissa ministeri puolusti kirjastojen rahoitusta – muun muassa Lempäälälle ja muutamalle muulle kunnalle alustavasti luvattuja valtionosuuksia.

– Kirjaston merkitys on suuri aina ja etenkin taloudellisesti vaikeina aikoina. On hieno saavutus, että lainaaminen on Suomessa ilmaista. Jostain Pisa-tuloksemmekin kertovat, totesi Viitanen Lempäälässä.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?