Lempäälässä asui 1900-luvun alussa aktivisti, joka vastusti venäläisten harjoittamia sortotoimenpiteitä Suomessa ja suunnitteli jopa kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin surmaamista. Hän oli merikapteeni Johan William Nylander, joka asui Laikan kartanon mailla sijainneessa Metsolan huvilassa.
Nylander oli tullut Lempäälään vuonna 1902 toimiakseen harjoittelijana Laikan kartanossa, jonka omistivat siihen aikaan Otto ja Anna Mesterton.
Tammisaaressa syntynyt poika oli ensin lähtenyt merille ja suorittanut perämiehen tutkinnon. Hän oli purjehtinut maailman kaikilla merillä ja kiertänyt viisi kertaa Etelä-Amerikan eteläkärjessä sijaitsevan vaarallisen Kap Hornin ympäri. Laivoilla hän oli hoitanut merikapteenin tehtäviä.
Sortovuosien alettua Suomessa Nylander aktivoitui ja ryhtyi vastustamaan venäläisten toimia. Hän jätti merikapteenin ammatin ja meni maamieskouluun. Laikka oli hänen harjoittelupaikkansa.
Bobrikovin murhasuunnitelma
Lempäälässä Nylander aloitti poliittisen agitaation yllyttäen kartanon alustalaisia jäämään pois asevelvollisuuskutsunnoista. Lisäksi hän jakoi heille kiellettyä kirjallisuutta.
Jo aikaisemmin Nylander oli tutustunut teknikko Albert Collaniin ja muutamiin muihin samanmielisiin, jotka halusivat surmata Bobrikovin.
Kun Collan sai hankituksi rahaa dynamiitin ostamista varten, ryhdyttiin sekä Laikassa että Collanin asuinpaikalla Oulunkylässä tekemään aikapommia ja suunnittelemaan attentaattia.
Eräänä yönä vuoden 1903 alussa Nylander kiipesi Bobrikovin naapuritalon katolle. Hänen tarkoituksenaan oli pudottaa pommi kenraalikuvernöörin piipusta alas. Palatsin katon reunassa oli kuitenkin vahva teräslankaverkko, jonka yli Nylander ei päässyt.
Niinpä suunnitelmasta piti luopua. Huomattuaan, että häntä pidetään silmällä, Nylander palasi Lempäälään.
Työväen pitämä
Vuotta myöhemmin, kun Nylander oli aikeissa matkustaa Helsinkiin, Lempäälän asemalla oli nimismies häntä vastassa. Hänet pidätettiin, ja kartanossa sekä Nylanderin talossa tehtiin perinpohjainen kotietsintä.
Laikasta ei löytynyt mitään epäilyttävää, mutta Nylanderilla oli pistooli ja pieni määrä dynamiittia.
Nylander pidätettiin ja Laikasta lähtiessä kartanon koko työväki kokoontui pihalle hyvästelemään hänet. Hänestä pidettiin, työmies kieltäytyi kuljettamasta häntä asemalle.
Helsingissä Nylander oli pidätettynä neljä viikkoa. Kylmässä ja syöpäläisiä vilisevässä vankikopissa hän sairastui vakavasti ja sai keuhkovian.
Kirjallisuuden ja aseiden salakuljettaja
Vapauduttuaan Nylander lähti hoitoon Norjaan. Siellä häntä pyydettiin salakuljettamaan kiellettyä kirjallisuutta Suomeen, koska täällä vallitsi ankara sensuuri. Sairaudestaan huolimatta Nylander suostui.
Kesän ja syksyn 1904 aikana Nylander teki purjeveneellä kaikkiaan 17 matkaa Pohjanlahden yli.
Kirjallisuuden ohella hän salakuljetti aseita. Niillä matkoilla aktivistit joutuivat monenlaisiin seikkailuihin. Kerran Nylanderin piti räjäyttää laivansa ja toisen kerran aselasti oli upotettava mereen.
Avioitumisen jälkeen kirjailijana
Norjassa Nylander avioitui vuonna 1905. Perheen perustettuaan hän toimi enimmäkseen kirjailijana, tosin ensimmäisen maailmansodan aikana hän vielä palasi aktivistitoimiinsa.
Lempääläisittäin mielenkiintoisin Nylanderin julkaisemista kirjoista on Pojkarna på Metsola, joka on suomennettu nimellä Metsolan pojat. Kirja on kuvaus Mestertonin pojista. Laikan ja Lastusten isäntäväen nimet kirjassa on muutettu, mutta muutamat henkilöt esiintyvät omilla nimillään, muun muassa Oskari Grym.
Mestertonit myivät Laikan kartanon vuonna 1917. Metsolan huvila oli pitkään paikallaan, mutta sen kunto huononi vuosikymmenien mittaan niin, että lopulta se piti purkaa.
Nylander perheineen asui ensimmäisen maailmansodan jälkeen Norjassa, jossa hän kuoli vuonna 1949.
Ritva Mäkelä
Laikka oli minun isoisäni ja myöhemmin minun isäni omistama kartano. Isäni on toinen pojista ”Metsolan pojat” kirjassa. Tästä sain idean käyttää nimeä METSOLAT tekemäni TV sarjassa. Kun nyt olen kirjoitamassa muistelmiani, tämä artikkeli on ollut suureksi avuksi taustamateriaali kerätessäni. Edesmenneen Äitini kertoman mukaan hän
joutui olemaan Laikan kartanossa sisällissodan taistelujen aikana keskellä ampumis kohtausta josta meillä on vielä todisteina muutamia läpiammuttuja tauluja. Jos teiltä vielä mahdolliseti löytyy näyttöä tästä tapahtumasta olisin kovin kiitollinen mahd. tiedosta.
Ystävällisin terveisin Carl Mesterton