Geneettinen sukututkimus voi paikata puuttuvaa tietoa

Dna vie sukujuurille

Moni haluaa tietää, mistä on lähtöisin. Usein ikä lisää kiinnostusta oman suvun vaiheita kohtaan. Mutta perinteisessä sukututkimuksessa voi törmätä muuriin, kun dokumentteja ei löydy eikä tutkimuksissa enää pääse taaksepäin.

Riikka Piironen Vesilahden seudun sukututkimusseurasta esittelee kaaviota esivanhemmistaan. Piironen on tehnyt dna-testin. – Olen sen avulla löytänyt toistatuhatta esivanhempaa, hän kertoo. Kuva: Katariina Rannaste

Riikka Piironen Vesilahden seudun sukututkimusseurasta esittelee kaaviota esivanhemmistaan. Piironen on tehnyt dna-testin. – Olen sen avulla löytänyt toistatuhatta esivanhempaa, hän kertoo. Kuva: Katariina Rannaste

Tekniikka voi valaista sukujuuria uudella tavalla. Perinteisen sukututkimuksen rinnalla onkin viime vuosina yleistynyt geneettinen sukututkimus.

Dna-tasolle menevällä tutkimuksella voi löytää uusia sukulaisia, tietoja esivanhemmista ja heidän alkuperästään. Geneettinen sukututkimus on sukututkimusta ihmisten perimää eli genomia vertailemalla.

– Kirkonkirjoissa voi olla virheellisiä merkintöjä tai tietoja voi puuttua kokonaan. Mutta dna on lahjomaton, kertoo Suomi Dna -projektin ylläpitäjä Marja Pirttivaara.

– Adoptiolapset ovat dna-tutkimuksella löytäneet vanhempiaan ja isättömät lapset isänsä tai isä-linjansa. Eteen voi toki tulla sellaisiakin yllätyksiä, että sukulaisuus ei menekään niin kuin on ajatellut.

Geneettiseen sukututkimukseen erikoistunut Marja Pirttivaara esitelmöi Vesilahden seudun sukuseuran tilaisuudessa 6. marraskuuta Lempäälässä.

 

Terveiset muinaisilta isovanhemmilta

Kuluttajille suunnattuja dna-testejä tarjoavia yrityksiä on maailmalla useita. Amerikkalainen Family Tree DNA on yksi suurimmista ja Suomi Dna -projekti on Familytree DNA:n asiakkaiden perustama projekti. Family Tree DNA on suosituin suomalaisten käyttämä tutkimuslaitos, jonka tietokannassa on yli puoli miljoonaa testinäytettä.

– Suomi Dna -projektiin on liittynyt noin 4 500 harrastajaa. Se on isoin hanke väkilukuun suhteutettuna, Marja Pirttivaara toteaa.

Dna-testin avulla samassa tietokannassa olevat ihmiset voivat vertailla sukulaisuussuhteitaan. Perimästä kun puolet tulee isältä, puolet äidiltä, ja geenitesteillä voidaan tutkia niin isä- kuin äitilinjaa.

– Isä-linja näkyy y-kromosomissa, se periytyy isältä pojalle. Äiti-linja näkyy mitokondrio-dna:ssa, joka periytyy äidiltä lapselle ja naiset vievät sitä eteenpäin. Ne ovat todellista verenperintöämme muinaisilta isovanhemmilta.

 

Ei korvaa perinteistä sukututkimusta

Geneettisellä sukututkimuksella on mahdollista selvittää paitsi yksilöiden juuria tuhansien vuosien päähän, myös sitä, miten ihmiset ovat liikkuneet aikojen saatossa.

– Me suomalaiset olemme eri suunnilta tulleiden ihmisten jälkeläisiä. Nyrkkisääntönä voi sanoa, että isä-linjat ovat tulleet idästä ja äiti-linjat lännestä.

– 60 prosenttia suomalaisista miehistä on yhtä tiettyä haplo-ryhmää, joka on tullut Afrikasta Siinain niemimaan yli Himalajalle ja idästä Uralin yli. Tämän niin kutsutun N1c1-haplo-ryhmän miehiä näyttää olevan Lempäälän ja Vesilahdenkin alueella, Pirttivaara arvioi.

– Muuten on mahdoton sanoa, ovatko lempääläläisten ja vesilahtelaisten esi-isät tulleet joltain tietyltä alueelta, koska ei ole yhtä tiettyä suuntaa, mistä kaikki olisivat tulleet tai siirtyneet isona ryhmänä.

– Tarkkoja esi-isien asuinpaikkoja dna-testeillä ei voi selvittää, hän muistuttaa.

Marja Pirttivaaran mukaan suomalaisten perimässä näkyy kerroksellisuus. Yllättävän vahva on myös kauppareittien vaikutus. Dna-sukulaisuuksia löytyy paljon esimerkiksi Baltian ja Saksan suunnalta. Suurin hyöty ja voima geneettisestä sukututkimuksesta saadaankin, kun sen yhdistää perinteiseen sukututkimukseen ja historian tutkimukseen.

– Lempäälässä ja Vesilahdessa vanhoilla vesi- ja kulkureiteillä on varmasti vaikutusta. Täällä on myös kartanoita, joissa on ollut varakkaita aatelisia. Heillä on varmasti ollut tiiviit yhteydet Turkuun, menneen ajan vallan keskukseen, ja ennen naimakauppoja tehtiin paljon Suomen ulkopuolelle. Alue on oikein antoisa sukututkimuksellisesti, Pirttivaara arvioi.

Yksi kommentti

  1. Olli-Pekka Sorma

    Hei,
    Voisinko saada Riikka Piirosen sähköpostiosoitteen DNA- kysymysten merkeissä, kiitos. Jos ette voi antaa osoitetta, pyydän välittämään minun osoitteeni hänelle yhteydenottoa varten. Kiitos.
    Olli-Pekka Sorma
    Tampere

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?