Suomen Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen Pirkanmaan kuntapäivässä Tampereella

Käsitys kunnasta määriteltävä uudelleen

- Kunnilla jäävät muut entiset tehtävät kuten päivähoito, esi- ja perusopetus, ympäristö- ja kunnallistejniikka sekä erityisesti paikallisen elinvoiman edistäminen, sanoi Suomen Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen sote-uudistuksen jälkeisestä kunnasta. Kuva: Erkki Koivisto

– Kunnille jäävät muut entiset tehtävät kuten päivähoito, esi- ja perusopetus, ympäristö- ja kunnallistekniikka sekä erityisesti paikallisen elinvoiman edistäminen, sanoi Suomen Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen sote-uudistuksen jälkeisestä kunnasta. Kuva: Erkki Koivisto

Pirkanmaan liiton maakuntajohtaja Esa Halme kyseli 21. marraskuuta Tampereella Pirkanmaan kuntapäättäjille suunnatuilla kuntapäivillä, mikä Sote-uudistuksen myötä muuttuu.

Nyt maassa olevat 300 sosiaali- ja terveysalan palvelujärjestäjää ja 400 paikallista palveluiden tuottajaa korvautuvat viidellä järjestäjällä ja 19 alueellisella palvelutuottajalla. Muusta ei paljon tietoa vielä olekaan.

– Rahoitus joudutaan rakentamaan uusiksi. Palveluketju on saatettava yhdenmukaiseksi ja yhteensopivaksi. On selvittämättä, kuka prosessia ohjaa. Kansalainenko?

– Mitähän saamme läheisyyden ja suuruuden ekonomian nimissä tehtävässä yhdistämisessä seuraavaksi soteuudistuksen jälkeen, kyseli Halme mainiten muun muassa perus- ja ammatillisessa koulutuksessakin kuntien saaneen aikaan paljon verkostoja.

Ei tullut kuntarakenneuudistusta

Samoilla jäljillä oli Pirkanmaan kuntapäivillä ajankohtaiskatsauksen pitänyt Suomen Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen. Kuva kuntauudistusten aikataulusta ei ole selkeä.

– Meille piti tulla iso kuntarakenneuudistus. Ei tullut. Ilman sitä tämän hallituskauden aikana olisi varmaan syntynyt enemmän kuntaliitoksia kuin nyt on tapahtunut.

Kietäväinen sanoi toivovansa, että koetusta olisi otettu opiksi se, että isoja uudistuksia on syytä toteuttaa parlamentaarisesti.

– Niitä on vaikea toteuttaa yhden vaalikauden aikana. Kuntien ja valtion kesken tulisi määritellä selkeä käsitys kunnasta itsehallinnollisena yhteisönä ja laatia sen mukainen hallituskausien yli ulottuva strategia, sanoi Kietäväinen huomauttaen, etteivät kuntauudistukset tähän lopu.

Laki sote-järjestelmäuudistuksesta tulee julkiseksi huomenna torstaina, mutta lakihankkeen loppusuoralla on vielä paljon kesken. Kietäväisen mukaan auki ovat niin rahoitus, päätöksentekomalli kuin perustuslailliset kysymyksetkin.

Rahoituksessa on epäselvää, miten palveluiden tuotanto korvataan ja mikä siinä on yksittäisen kunnan asema. Kysymyksessä on iso, 20 miljardin euron potti.

Pirkanmaan sotealueen 150–180 henkilön päätöksentekoelin valitsisi hallituksen. Kietäväisen mukaan tarvitaan päätöksentekojärjestelmä, joka varmistaa kuntalaisen äänen kuulumisen.

– On vaikea kuvitella, että noin iso konklaavi pystyisi ohjaamaan hallitusta. Kunnat kuitenkin pysyisivät palveluiden maksajina. Miten ne pystyisivät vaikuttamaan hallituksen kokoonpanon valintaan?

Kietäväinen korosti, ettei kuntamaailma soteen lopu. Kunnan perusrooli säilyy jatkossakin palveluiden tuottajana, vaikka erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen yhteydessä kuntien rooli on muuttumassa huomattavasti.

– Tärkeää on selvittää, miten eri toimialojen ylikunnallisia tehtäviä voitaisiin koota yhteistoimintaorganisaatioihin kansanvaltaisessa ohjauksessa.  Erikseen olisi selvitettävä yhteistoimintaorganisaatioiden rahoitusmalli ja mahdollinen verotusoikeus.

Sote-uudistuksen jälkeen kunnille jää yhä merkittävä määrä tehtäviä. Kunnat ovat merkittävä kansanvallan toteuttaja kunnallisen itsehallinnon puitteissa. Kunnat vastaavat jatkossakin huomattavasta osasta julkisten palveluiden, kuten kunnallistekniikan, yhdyskuntasuunnittelun, ympäristön sekä päivähoidon ja esi- ja perusopetuksen palveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta. Kuntien rooli paikallisen ja alueellisen elinvoiman edistäjänä korostuu.

– Kuntien rooli muuttuisi sote-uudistuksen toteutuksen myötä palvelujen järjestäjästä niiden tuottajiksi pääsääntöisesti kuntayhtymien kautta. Isolle osalle kuntia tämä ei olisi kovin suuri muutos, koska pienet ja keskisuuret kunnat ovat jo nyt järjestäneet palveluiden tuotannon yhteistyössä keskenään, Kietäväinen arvioi.

Kuntarakenteissa ei kannata hötkyillä

Professori Arto Haveri Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulusta loi katsauksen tulevaisuuden kuntaan aloittamalla toteamuksella, että kun tässä maassa on nyt kymmenkunta vuotta uudistettu kuntarakennetta, suurin oppi on, ettei hommassa kannata hötkyillä.

Suomessa ongelma on se, että hyvin erilaisilla kunnilla on samat ja erittäin laajat tehtävät. Kunnilla on läheinen valtioyhteys ja herkkyyttä sääntelylle sekä reformeille. Kuntien rooli hyvinvointipalvelujen tuottajana on korostunut. Maailman parhaimmaksikin mainittu pohjoismainen kuntamalli on Haverin mukaan uhattuna ylikuorman ja sääntelyn vuoksi, jolloin tehtävien vähentäminen voisi olla hyödyllistäkin.

– Sote-uudistus ei välttämättä hävitä kuntia, jos asiaa tarkastellaan pidemmän aikavälin muutoksen näkökulmasta. Jos sosiaali- ja terveysalan palveluiden tuottaminen poistuu kunnilta, suomalainen kunnallishallinto vain lähenee keskivertoa eurooppalaista kuntaa. Kunnilla on edelleen laajat tehtävät, sanoi Haveri korostaen, että kaikista Euroopan kunnista 80 prosentissa on vähemmän kuin 5 000 asukasta.

Toisaalta Pohjoismaissa kunnilla on isot tehtävät ja kollegiaalinen johtamistyyli, kun esimerkiksi eteläisessä Euroopassa kunnilla on vähäiset tehtävät ja yksilöllinen johtamistyyli.

Professori Haveri palautti kuulijoiden mieleen Kainuussa vuosina 2005–12 toteutetun hallintokokeilun, jossa sote-palvelut sekä toisen asteen koulutus siirrettiin kunnilta maakunnalle. Vaikka sosiaali- ja terveysalan palvelut syövät puolet kunnan budjetista, kunnan kunnanhallituksen pöydän äärestä lähti päätöksentekoa pois maakuntayhtymään keskimäärin kahdeksan prosenttia.

– Sote- ja koulutuskulut ovat niin normitettuja. Kainuussa tehtävien väheneminen ei näyttäisi vaikuttavan kuntiin niin paljon kuin pelättiin, pikemminkin korostaneen kuntien luonnetta elinvoimasta huolehtivina paikallisyhteisöinä, Haveri sanoi.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>