Vesilahden vuoden maatilalla luotetaan tulevaisuuteen

Valkohäntäpeurat, tai valkohäntäkauriit niin kuin niitä nykyään suositellaan kutsuttavan, vierailevat useasti Jarmo ja Anne Jaakkolan kotipihassa Krääkkiössä. Kuva: Erkki Koivisto

Valkohäntäpeurat, tai valkohäntäkauriit niin kuin niitä nykyään suositellaan kutsuttavan, vierailevat useasti Jarmo ja Anne Jaakkolan kotipihassa Krääkkiössä. Kuva: Erkki Koivisto

Vesilahden vuoden 2014 maatilayrittäjäksi valittu Jarmo Jaakkola, 52, manaa EU-Suomen maatiloille sälyttämää paperisotaa.

– Aikoinaan piti siirtyä paperittomaan toimistoon ja tukipapereiden täytön helpottua, mutta tuntuu siltä, että byrokratia ja paperimäärä vain lisääntyy.

Krääkkiössä 1800-luvulta saman suvun hallussa olleen maatilan paperitöistä pääsiassa vastaa Jarmo Jaakkolan puoliso – niin ikään vuoden 2014 maatilayrittäjäksi valittu Anne Jaakkola, 48. Hän käy töissä Lempäälässä Ideaparkissa vieden aikataulun niin salliessa perheen kuopuksen, 17-vuotiaan Joonas Jaakkolan aamuisin Lempäälään lukioon. Koulumatkaa luonnonhelmasta on noin 24 kilometriä. Hyvällä kelillä matka taittuu mopolla, mutta nyt pitää järjestellä. Toisinaan pääsee kaverin kyydillä.

– Nuorimmaisen kulkeminen kouluun on nyt hankalaa, kun ainoa linja-auto lakkasi kulkemasta. Saattaa voi Narvaan seuraavalle bussille, mutta se on jo melkein puolivälissä matkaa, Anne Jaakkola toteaa.

Kasvinviljelyä ja sahaustoimintaa

Vaikka hankaluuksiakin on, Jaakkolat suhtautuvat valoisasti tilanpidon tulevaisuuteen.

Jarmo Jaakkola on pitänyt tilaa vuodesta 1987. Aiemmin sitä pyörittivät hänen vanhempansa Mauno ja Eira Jaakkola, jonka kotipaikka tila on. Silloin karjatilalla oli 16 hehtaaria peltoa ja noin 18 hehtaaria metsää. Vuosien 2005 ja 2006 taitteessa karja laitettiin pois.

Tilalla on nyt kasvinviljelyä ja sahaustoimintaa. Viljelylajeina on kauraa, ohraa ja jonkin verran nurmea. Viljelyssä on omia maita 30 ja vuokramaiden kanssa yhteensä 52 hehtaaria.

– Puolet enemmän saisi olla, jotta elantonsa saisi pelkästään maatilayrittämisestä, Jarmo Jaakkola sanoo todeten, että viljelymaat vuokrapeltoineen sijaitsevat kohtuumatkan päässä toisiaan.

– Kiitos vuokranantajien minulla on vain kolmen kilometrin matka kauimmaisille viljelyksille. Jos olisi mahdollisuuksia, voisin laajentaakin.

Vuodelta 1980 peräisin oleva kuivuri uusittiin viime syksynä. Öljylämmitteisen kuivurin kapasiteetti kaksinkertaistui investoinnin myötä 163 hehtolitraan.

Mauno Jaakkola, 82, apuna

Sahaustoiminta tuli ulkotöistä ja raittiista ilmasta pitävälle isännälle luonnostaan, kun jo hänen isänsä, edelleen tilan töissä auttava Mauno Jaakkola, 82, sahaili rahtisahuuta. Muiden metsänomistajien puiden sahauksen lisäksi raakapuuta ostetaan ja puuta sahataan nyt myös myyntiin.

Osa sahattavasta puusta korjataan omasta metsästä, osa ostetaan muutamalta metsänomistajalta.

Saha suoltaa pääosin kuusesta ja männystä kaikkea rakennuspuutavaraa laudasta lankkuun. Jonkin verran syntyy myös puusepän puutavaraa: oksatonta mäntyä ja koivua.

Kiirusta tilalla pitää etenkin keväällä kylvöjen ja korjuun aikaan. Silloin pitää sahaushommat lomittaa tilan muiden töiden kanssa.

– Onneksi ihmiset ymmärtävä, että olen välillä pellolla ja soittavat sahausasioissa etukäteen.

– Sahuu painottuu talvelle. Sahausmäärät vaihtelevat kovasti vuosittain, sillä sahauspuolella toimii kysynnän ja tarjonnan laki. Rakentaminen on tällä hetkellä niin jäissä, että nyt rahtisahausta on selvästi enemmän kuin myyntisahausta.

Halkaisijaltaan 60-senttinen tukki kulkee terän läpi. Kara Master -saha uusittiin vuonna 2005.

Jatkaja tiedossa

Jarmo ja Rämsööstä kotoisin oleva Anne Jaakkola avioituivat vuonna 1990. Lapsia on kolme, joista vanhin, 23-vuotias Nina Savolainen opiskelee lääkäriksi. 21-vuotias Joni Jaakkolakaan ei asu enää kotona. Hän opiskelee ammattikorkeakoulussa auto- ja kuljetustekniikkaa suuntautuen työkonepuolelle.

Hän on ainakin tällä hetkellä valmis aikanaan jatkamaan tilan pitoa.

Ja Joonaskin on saamassa ensi keväänä 18 vuotta täytettyään ajokortin, jolloin koulumatkat helpottuvat.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?