Lempäälän talous 15 vuotta sitten ja nyt

Lempäälän kunnan talous huomioitiin 15 vuotta sitten näkyvästi valtakunnan tasolla. Marraskuussa 1999 Lempäälä valittiin vuoden 1999 Suomen talouskunnaksi. Vuoden parhaat kunnat valittiin sil­loin kuudennen kerran, ja valinnan tehneen sisäasiainministeriön neuvotteleva virkamies Seppo Junt­ti totesi palkinnon luovutustilaisuudessa, että alhaisesta tulopohjasta huolimatta Lempäälä on pys­tynyt velvoitteensa velkaan­tumatta hoita­maan, ja rahaa on riittänyt investointeihinkin.

Aamulehden 22.11.1999 pääkirjoituksen mukaan luovutustilaisuudessa Lempäälää kiitettiin siitä, et­tä se on koko 1990-luvun ajan suhdannevaihteluis­ta, kuntatalouden leikkauksista ja alhaisesta tu­lo­poh­jastaan huolimatta pitänyt taloutensa kunnossa. Lempäälässä on pidetty arvossa vanha kunnon totuus: eivät ne suuret tulot, vaan pienet menot. Käyt­tömenot on sopeutettu siihen, että verotulot ja valtionosuudet ovat alle maan keskiarvon.

Olin kunnanhallituksen puheenjohtajana vastaanottamassa palkintoa yhdessä kunnanval­tuus­ton puheen­johtajan ja kunnanjohtajan kanssa. Minua tämä huomionosoitus lämmitti suuresti. Ei sen ta­kia, että se olisi ollut erityisesti juuri mi­nun ansiotani, mutta kyllä meillä kaikilla 1990-luvulla kun­nan­hal­li­tusten puheenjohtajina toimineilla oli siihen aika paljon osuutta. Kunnan­hal­li­tuksen pu­heen­joh­ta­jalla on, niin halutessaan, luottamushenkilöistä parhaat mahdollisuudet vaikut­taa kunnan talou­teen. Se ei tapahdu niinkään kokouksissa, vaan vaikuttamalla asioihin jo niiden valmisteluvai­heessa.

Onnistuim­me­kin 1990-luvulla ilmeisesti ensimmäisen kerran painamaan Lempää­län vero­ra­si­tuksen alle Tam­pe­reen kaupunkiseudun keskimääräisen tason. Lempäälän kun­nan vel­ka oli vuonna 1999 al­le viisi miljoonaa euroa. Nyt se on juuri päätetyssä talousarviossa nousemassa yli 70 miljoonan euron. Laina per asu­kas oli vuonna 1999 hie­­man vajaa 300 eu­roa. Nyt se on talousarviossa kasvamassa yli kym­men­­kertai­sek­si. Tuloveropro­sent­ti oli 15 vuotta sitten alle koko maan ja Pirkanmaan tulovero­pro­sent­tien. Nyt sitä on nostettu kolme pro­senttiyk­sik­köä eli yli 17 pro­senttia ja on selvästi yli koko maan ja Pir­kanmaan tulove­ro­pro­sent­tien.

Sii­r­­­ryt­täessä 2000-luvulle kunnanhallitusten linja talou­teen lepsahti pahasti. Pa­lat­tu­a­ni kunnallis­po­li­­tiikkaan vuoden 2004 kuntavaaleissa keskustelin huolestu­nee­na asiasta johtavien virka­mies­ten ja luottamushenkilöiden kans­­sa. Tiivistetysti sanottuna he to­te­sivat minulle kuntalaisten pitävän sii­tä, kun saavat runsaasti hyviä palve­luja ja ei­hän Lempäälän talous ole sen huo­nompi kuin muillakaan kunnil­la.

Virkamies- ja luottamushenkilöjohto ovat 2000-luvulla noudattaneet tätä lepsun taloudenpidon lin­jaa ja sen tu­­loksena lap­sem­­me ja las­tenlapsemme saavat mak­saakseen rajun velka­taakan. Minua jär­kytti pe­rus­­telu muiden kun­tien lep­sulla talouslinjalla. Mieles­tä­ni ei ole mi­kään eri­tyinen kunnia olla apu­kou­­­lun priimus, ei­kä Lempää­lä edes ole vertailussa lähellä­kään priimusta. Mutta marraskuussa 1999 tällaisesta tule­vai­­suu­desta ei ollut tietoakaan, ja me kunnassa olimme iloi­sia ja vähän ylpeitä­kin saa­mastamme huo­­mion­osoi­tuk­sesta.

 

Raimo Sirén

kunnallisneuvos

Lempäälä

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>