Haloo Tampere: täältä tullaan – ehkä

Torstaina 4. joulukuuta julkistetut sosiaali- ja terveyspalveluiden ns. uudistuksen laskelmat kertovat seuraavaa: Tampereen jokainen kehyskunta on maksamassa sotealueelleen 200–300 euroa asukasta kohden enemmän, kuin mitä ne nyt käyttävät sosiaali- ja terveyspalveluihinsa. Lempäälän lisäkustannus on noin 4,4 miljoonaa euroa eli yhden veroprosentin verran. Arvioidut kunnallisveroprosentit näissä kunnissa vuonna 2021 olisivat 23,20–24,16 %. Tampereen maksuosuus puolestaan on noin 46 miljoonaa euroa vähemmän, mitä se nyt käyttää sotepalveluihinsa. Veroprosentti vuonna 2021 olisi 20,22.

Laskelmien perusteina on 20 %:n osuudella väestö ja ns. sairastavuusindeksin osuus on 80 %. Yksinkertaistettuna tämä tarkoittaa, että mitä nuorempi väestö, sitä vähemmän sairastuvuutta eli myös vähemmän sotekustannuksia.

Sosiaali- ja terveysministeriö toteaa uudistuksen tiedonannossaan 4. joulukuuta: ”Nykyisin kunnat päättävät itse, kuinka paljon ne käyttävät rahaa sosiaali- ja terveyspalveluihin. Kuntien menoissa on suuria eroja (2 300–5 500 euroa/asukas). Pienemmät kustannukset voivat olla merkki tehokkaasti hoidetuista palveluista tai siitä, ettei palveluja tarjota yhtä kattavasti kuin toisaalla.”

Lempäälän todelliset sotekustannukset asukasta kohden vuosina 2011–13 olivat keskimäärin 2 414 euroa vuodessa, Tampereen 3 105 euroa vuodessa. Sosiaali- ja terveysministeriön logiikka uudistuksen kustannustenjaossa näyttää olevan, että Tampere on joutunut panostamaan liikaa sotepalveluihin, joten sitä täytyy uudistuksessa hyvittää. Lempäälä taas on käyttänyt palveluihin liian vähän, joten sen täytyy maksaa sotealueelle lisää tämä noin 4,4 miljoonaa euroa.

En lähde vertailemaan Lempäälän ja Tampereen palveluja.  Mutta seuraavista asioista olen satavarma: 1) Kohtuulliset kustannukset Lempäälässä, kuten muissakin kehyskunnissa, ovat merkki tehokkaasti hoidetuista palveluista ei niiden kattavuuden puutteesta. 2) Palvelumme kestävät vertailun mihin tahansa kuntaan. 3) Palvelumme eivät parane tällä 4,4 miljoonan lisäpanostuksella yhteiseen sotekakkuun,  niin kuin kai pitäisi, jos olemme tuottaneet palvelut liian halvalla tai niiden kattavuudessa on puutteita.

Soteuudistuksen lähtökohdista puuttuvatkin tuottavuus- ja tehokkuusmittarit , joita 20 000–30 000 asukkaan kunnissa ovat mm. hallinnon ohuus, ketterä organisaatio ja innovoiva, käytännön yhteistyötä toteuttava henkilöstö lähellä olevine luottamushenkilöineen.

Näenkin tämän uudistuksen valtakunnallisena sotekustannusten tasausoperaationa, jossa isot kaupunkikunnat ovat voittajia. Ja kun jatkossa päätösvalta on isoilla sotealueilla ja tuottajakuntayhtymillä, paikalliset hyvät käytännöt, palveluiden omaleimaisuus ja yhteistyö yli hallintokuntien häviävät.

Siis haloo Tampere. Näyttäisi siltä, että tulemme syliinne sotekylki ja veroprosentit edellä, kun suur-Tampere ei muuten onnistunut. Mutta vahvaa tahtoa ja yhteistyön voimaa löytyy myös itsenäisen Lempäälän puolesta. Soteuudistuksesta olen yksinkertaisesti sitä mieltä, että sitä ei pitäisi esitetyllä mallilla toteuttaa. Se lisää kustannuksia eikä paranna palveluja.

 

Raimo Nieminen

sosiaali- ja terveysjohtaja, eläkkeellä

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Yksi kommentti

  1. Ilmari Suutari

    Koko sote oli alunperin lähtökohtaisestikin huono idea johon uhrattiin kalliita työtunteja liian paljon.

    Vastaa

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>