Lempäälään saapuu tammikuun lopussa 12 kongolaista kiintiöpakolaista. Tulossa on kaksi perhettä, jotka ovat lähteneet Kongon demokraattisesta tasavallasta sotaa pakoon.
Lempäälään saapuu 12 kiintiöpakolaista. Maahanmuuttajakoordinaattori Heidi Postin mukaan kontaktit suomalaisiin ovat ensiarvoisen tärkeitä. Siten syrjäytymistä ehkäistään parhaiten. Kuva: Katariina Rannaste
Suomeen on otettu vuosittain 750 kiintiöpakolaista, joilla on UNHCR:n eli YK:n pakolaisjärjestön toteama kansainvälisen suojelun tarve.
– Syyria on ollut tiedotusvälineissä vahvasti esillä, mutta Kongonkin kriisi on edelleen olemassa. Sota on ollut raaka ja raju. Tulijat ovat itäisestä Kongosta, missä konflikti on pahimmillaan. He ovat olleet paossa Malawissa ja Sambiassa, Lempäälän maahanmuuttajakoordinaattori Heidi Posti kertoo.
Perheiden äidinkielenä swahili
Afrikasta ei ole aiemmin otettu Lempäälään pakolaisia. Edellisen kerran Lempäälä vastaanotti kiintiöpakolaisia vuonna 2011 Irakista.
– Lempäälään nyt saapuvat pakolaiset ovat kristitystä maasta. Heidän äidinkielensä on swahili ja lisäksi he puhuvat ranskaa ja englantia sekä joitakin heimokieliä. Liki kaikki heistä osaavat kirjoittaa ja lukea.
Lempäälä on sopinut pakolaisten vastaanotosta Pirkanmaan Ely-keskuksen kanssa.
Valtio korvaa kiintiöpakolaisten kotouttamiseen liittyvät kulut ensimmäisten vuosien ajan.
– Lempäälässä maahanmuutto on hallittua ja pienimuotoista, jotta kotouttamiseen pystytään laittamaan resursseja ja se pystytään tekemään hyvin ja yksilöllisesti, Heidi Posti kertoo.
Apua tarvitaan: tule tukijaksi tai lahjoita talvivaatteita
Lempäälässä etsitään vapaaehtoisia henkilöitä, jotka ovat pakolaisten tukena maahantulosta lähtien.
– Haemme lempääläläisiä henkilöitä tai perheitä, jotka haluaisivat olla ystävänä ja tukihenkilönä tulijoille.
– Eli joku, joka näyttäisi Lempäälän paikkoja, kävisi heidän kanssaan kahvilla ja kyläilisi puolin ja toisin. Tarjoaisi suomen kielen keskusteluapua ja kävisi lasten kanssa koululäksyjä läpi, Heidi Posti luettelee esimerkkejä tuesta.
Tulijat tarvitsevat myös materiaalista apua. Tarvetta on talvivaatteille, kuten toppatakeille, kaulahuiveille, hanskoille, heijastinliiveille, talvikengille ja villasukille sekä huoville. Perheissä on lapsia 1-vuotiaasta 20-vuotiaaseen, joten erikokoisia lastenvaatteita ja -kenkiä tarvitaan.
Heidi Posti ottaa lahjoituksia vastaan keskiviikkona 21. päivä tammikuuta työhuoneellaan TE-toimistossa Lempäälän Aleksilla.
Tukihenkilöksi voi ilmoittautua Heidi Postille joko puhelimella tai sähköpostilla (0401337759, heidi.posti@lempaala.fi)
Kyllä meillä varaa on. Rahaahan saa sen kun vaan hakee seinästä 🙂
Pidettäis omista edes huolta,sitten vasta pakolaisa,poliitikot voivat ottaa omille pihoille.
Ainahan nyt kongosta tänne mahtuu.
Irakilaiset pakolaiset ovat suurimmalta osin sopeutuneet tänne hyvin, mutta nämä pimeimmästä Afrikasta tulevat ovat täysin eri asia. Nämä kun tuovat tänne kohta perheiden yhdistämisen kautta sukulaisensa, niin kiitos. Kyllä näitä ruotsissa näki ja niin näki moni muukin, jopa intiimisti ilman omaa suostumustaan.
Ovatko irakilaiset sopeutuneet? Ei näytä eikä kuulosta oikein siltä, koska osa heistä kulkee täällä burkaan pukeutuneena ja loput keskustelevat keskenään mukanaan tuomillaan kielillä.
Ehdoton edellytys yhteiskuntaan sopeutumiselle ja mm. opiskelemaan/töihin pääsemiselle on suomenkielen osaaminen. Tähän ei selvästi ole Lempäälässä panostettu. Onneksi edes näiden Irakista tänne tuotujen jälkikasvu osaa kieltämme.
Hyvä Janne69, sopeutuminen ei tarkoita oman kulttuurin hylkäämistä. Oma äidinkieli on jokaisen ihmisen perusoikeus. Ei omaa äidinkieltä ole mitään mieltä unohtaa tai lakata käyttämästä, vaikka muuttaisi toiseen maahan. En ymmärrä ajatustasi siitä, miksi heidän pitäisi pitäisi puhua keskenään suomea? Omalla luokallani lukiossa oli irakilaisia. Ja kyllä, he opiskelivat ihan suomen kielellä!
Pakolaisten ja maahanmuuttajien sopeutumisen suurin uhka on suomalaiseen kantaväestöön kuuluvan kerman rajaton typeryys.
Saavat toki puhua kieltään, mutta kunhan siinä sivussa opettelevat suomen. Täällä ei kerta kaikkiaan vain pärjää lähi-idästä tuoduilla kielillä. Suomenkielen opettelu on ennen kaikkea heidän oma etunsa.
Burka nyt vain ei sovi suomalaiseen katukuvaan ja kasvojen peittämisessä on omat ongelmansa mm. ihmisten tunnistamisessa ja esim nykyään nousemassa olevassa terrorismissa.
Kongon demokraattisesta tasavallasta tulee onneksi kristittyjä, jotka varmasti tässä mielessä sopeutunevat tänne paremmin, myös mm. seurakuntiin.
Pakolaisten sopeutumisen esteenä on usein myös vihervasuri-suvakkien intomielinen vieraiden kulttuurien puolustaminen mm rikosasioiden yhteydessä.
Muistan kouluajoilta, eräskin irakilaisperhe oli omien sanojensa mukaan tullut suomeen pakoon Saddam Husseinin vainoa. Tekivät aiheesta esitelmän, muut kirjoittivat avaruudesta ja he saivat vapaamman aiheen. Esitelmässä sanoivat lähtevänsä takaisin Irakiin jahka Saddam saadaan kukistettua.. Vielä ei ole lähtöä tapahtunut.
Miksi heillä on kotimaassaan niin vähän tukihenkilöitä, etteivät he halua asua siellä?