AiRRport-työryhmän puheenjohtaja Kari Neilimo esitteli Pirkkanlan lentokenttävision tiedotustilaisuudessa torstaina Tampereella. Kuva: Erkki Koivisto
Nyt noin 8–9 kymmenestä Tampereen seudun lentomatkustajasta jatkaa matkaansa Tampereelta Helsinkiin ja lentää sieltä eteenpäin. Suomessa jopa 60 prosenttia yli 500 kilometrin matkoista taitetaan henkilöautolla, vaikka ihmiset haluaisivat taittaa moisen matkan lentäen.
Tarvetta vastaavasti Tampere-Pirkkalan lentokenttää halutaan kehittää niin, että vastaisuudessa sieltä olisi mahdollista lähettää vuosittain ilmojen teitse jopa useita miljoonia matkustajia. Tällä hetkellä Pohjoismassa on yhteensä 17 yli miljoonaan lentomatkustajan lentokenttää ja niistä vain yksi Suomessa, Helsinki-Vantaa. Suomen kakkoskenttä halutaan pohjoismaiselle tasolle.
Matkustajakapasiteettia on 600 000 ihmistä tunnin ajomatkan säteellä, kolme miljoonaa kahden tunnin ja neljä miljoonaa kolmen tunnin ajomatkan säteellä. Pirkkalaan ei olla tuomassa mannertenvälisiä lentoja, vaan point-to-point -kenttänä enemmän suoria yhteyksiä Eurooppaan.
Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko (kok.) vieraili torstaina Tampereella kuulemassa vuorineuvos, professori Kari Neilimon vetämän työryhmän Tampere-Pirkkala -lentokentän kehittämisen toisen vaiheen visioita. Hyvältä näyttää. Tampereen seudulla kehittelyssä oleva hanke on päässyt valtakunnan tason lentoliikenteen kärkihankkeeksi yhdessä Pohjois-Suomen ja Itä-Suomen hankkeiden kanssa.
– Täällä on maan parhaita kykyjä innovoimassa ja pöhinäryhmä liikkeellä. Olette erityisessä suojeluksessa valtakunnan tasolla. Matkaketjujen yhdistäminen on elinkeino-, työllisyys- ja hyvinvointipolitiikkaa mitä suurimmassa määrin, ministeri lausui.
Lähtöselvitys olisi Tampereen matkakeskuksessa
Uutta luovaa AiRRport-hankkeessa on rautatie- ja lentoverkkojen yhdistäminen. Sen sijaan, että oikorata koukkaisi Pirkkalan lentokentän kautta ja kentän ympärille rakennettaisiin lentokenttäkaupunki, kehittämisen keskiössä on Tampereen ydinkeskusta. Sen uuteen matkakeskukseen tulisi terminaalitoimintoja, muun muassa kirjautuminen lennoille – siis jo ennen lentokentälle saapumista. Matkakeskuksesta olisi 18 kilometrin mittainen ja kolmen aseman APM-raideyhteys reilussa vartissa messu- ja urheilukeskuksen kautta lentokentälle.
AiRRport-konsepti on Neilimon mukaan fyysisenä internetinä suomalainen vastaus kansainväliseen talouskilpailuun, jossa avaintekijänä on saavutettavuus.
– Yhteyksien pitää olla kunnossa, mikäli aikoo menestyä, Neilimo sanoo.
– Olemme vision konkretisoinnissa. Projektin seuraavina toimenpiteinä on turvata projektin jatkuvuus omistajuusratkaisuilla, edistää Tampereen asemakeskuksen investointia sekä jatkaa juna- ja linja-autoliikenteeseen perustuvien matkaketjujen rakentamista.
– Suomen rautatie- ja maantieverkkojen valtavirrat yhdistyvät Tampereella. Ne voidaan yhdistää koko läntisen ja keskisen Suomen osalta Tampereen lentoasemaan ja näin on mahdollista luoda uudenlainen liikennemalli palvelemaan koko laajan alueen tarpeita, sanoo AiRRport-työryhmän puheenjohtaja Neilimo.
AiRRport-työryhmän vetäjän, Lempäälän keskustankin kehittämistä innovoivan Toni Virkkusen mukaan Suomessa on hetki toteuttaa viisaita kilpailukykyinvestointeja, jos halutaan pysyä pohjoismaisessa kehityksessä mukana. Pohjoiset naapurimaamme ovat Virkkusen mukaan olleet tässä suhteessa meitä muutaman vuoden edellä.
Suomessa muiden kuin päälentokentän kehitys on junnannut viimeiset 15 vuotta paikoillaan. Nyt voisi olla muiden kenttien vuoro.
– Suomen viennin tulevaisuus ja erityisesti uusien elinvoimaisten yritysten synty on pitkälti kiinni kyvystämme luoda koko maahan läntisten naapureidemme kaltaiset yhteydet maailmaan. AiRRport hyödyntää olemassa olevan rata- ja asemaverkoston ja kytkee sen pienillä lisäinvestoinneilla kansainväliseen lentoverkkoon yhdeksi nopeaksi järjestelmäksi.
Valmista pitäisi olla vuoteen 2030 mennessä. Kuva: Erkki Koivisto
230 miljoonaa euroa
AiRRport-konseptin perusrakenne koostuu kolmesta osasta. Ensimmäinen on liikennemuotojen yhdistäminen eli asiakkaan mahdollisuus ostaa vain yksi matka ja yksi lippu, jolla hän saavuttaa määränpäänsä. Toinen askel on liikenneverkkojen yhdistäminen. Kolmas askel on terminaalirakenteen uudistaminen. AiRRportissa on ajateltu, että terminaali voi hyödyntää vaikka kokonaista kaupunkikeskustaa, eikä se ole vain yksittäinen rakennus tai edes kiitotien vieressä.
– Ansaintalogiikka muuttuu siten, että Tampereen keskustasta tulee Airport City. Kaikkien kaupunkien keskustoihin tulee digitalisaation myötä lisää lentoliikennettä tukevaa toimintaa Vaasaa ja Kokkolaa myöten ja messualueelle aivan uudenlaista säpinää työryhmän jäsen, arkkitehti Eero Lunden sanoo.
– Kaikki Suomen talousalueet pitää kytkeä paremmin globaaliin toimintaympäristöön. Lentoyhteydet ovat Suomelle strateginen kilpailutekijä, kunhan lentoasemat saadaan nopeasti ja helposti saavutettaviksi, kommentoi professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillisestä yliopistosta.
Tampereen kaupungin pormestari Anna-Kaisa Ikonen, joka totesi, ettei riitä, että valtakunnan tasolla panostetaan ainoastaan toiseen päähän kasvuvyöhykettä.
Hankkeen kustannus olisi 230 miljoonaa euroa.
Pirkanmaan maakuntahallituksen puheenjohtaja Harri Jaskarin mukaan tuolla summalla saataisiin vaikutettua paljon tuotanto-Suomen toimintaedellytysten hyväksi.
– Tuotanto-Suomi tarvitsee huippuyhteydet ja Suomi tarvitsee nopeat yhteydet myös maan sisällä.
Rambollin toimialapäällikkö Jouni Lehtomaa ennustaa yhtiön tekemien analyysien perusteella Tampereen lentoaseman matkustajamäärän olevan vuonna 2030 3,5–7,5 miljoonaa. Tampereen AiRRport säästäisi Suomessa 44 miljoonaa ajokilometriä ja 1,7 miljoonaa matkustustuntia.
– Edellyttäen, että palvelukonseptit liittyminen ja kohdetarjonta ovat kunnossa. Lentomatkustuksen kehittymisestä riippuen investointien takaisinmaksuaika on yhteiskunnallisten säästöjen kautta viidestä kymmeneen vuotta.
Viimeisimmät kommentit