Pekko Käpin uusi levy kertoo tarinan vesilahtelaisesta Piika Kaarinista, jota syytettiin noituudesta 300 vuotta sitten

Piika vai noita?

Pekko Käppi & K:H:H:L -bändissä soittavat Tommi Laine, Pekko Käppi ja Nuutti Vapaavuori. Uusin levy paneutuu suomalaiseen magiaan. Kuva: Konsta Leppänen.

Pekko Käppi & K:H:H:L -bändissä soittavat Tommi Laine, Pekko Käppi ja Nuutti Vapaavuori. Uusin levy paneutuu suomalaiseen magiaan. Kuva: Konsta Leppänen.

Runsaat 300 vuotta sitten vesilahtelaisella Kaarin Tuomaantyttärellä oli kovat paikat. Piika Kaarinia nimittäin syytettiin noituudesta.

Tarina kertoo, että piika kaivoi hautausmaalta pääkallon, vei sen mukanaan ja piilotti sitten kallon naurismaahansa. Rovasti syytti piikaa noituudesta, naurismaansa suojaamisesta kuolettavin loitsuin.

Nyt muusikko Pekko Käppi on tehnyt tarinasta laulun nimeltä Piika Kaarin. Käpin mukaan piian hahmo on tosin osin fiktioitunut.

Kappale löytyy Pekko Käppi & K:H:H:L -yhtyeen 13. maaliskuuta ilmestyvältä Sanguis Meus, Mama –levyltä. Suomalaista magiaa käsitellään albumin muissakin kappaleissa.

Pekko Käppi on arvostettu kansanmusiikin moniosaaja, jouhikon soittaja ja laulaja. Viime kesältä mies muistetaan Rämsöön Moottorimusiikin festivaalien lavalta.

Miten törmäsit Piika Kaarinin tarinaan, Pekko Käppi?

– Piika Kaarinin tarinan aihelma löytyi etsiessäni levyä varten Suomen Kansan Vanhat Runot -kokoelmasta kansanomaiseen taikuuteen liittyvää materiaalia. Silmiini osui Vesilahdelta tallennettu loitsu, jonka oheen oli laitettu lyhyt tapahtumakuvaus Kaarin Tuomaantyttären syytteeseen johtaneista vaiheista.

– Minua kiehtoi asetelma, jossa piika Kaarin on valmis näkemään kohtuullisesti vaivaa naurismaansa vuoksi ja laittamaan myös henkensä pantiksi. Siitä aukeaa myös toisenlainen näkymä, jossa vanha taikuus ja esimerkiksi kristinusko ovat eläneet rinta rinnan vuosisatoja, välillä konfliktissa ja välillä ihan sopuisastikin.

Miksi aihepiiri valikoitui albumin kantavaksi teemaksi? 

– Minua on pitkään kiinnostanut kansanomaisen magian historia, loitsujen hyvin mielikuvituksekas kielenkäyttö ja ristiriitaiset ihmiskohtalot. Huomasin jossain vaiheessa, että aiheen ympärille oli kasaantunut levyllinen lauluja.

– Sekin on aina kiehtovaa, että ihminen on ollut hyvässä ja pahassa samankaltainen 300 vuotta sitten. Turhamainen, kateellinen, pelokas – ja toisaalta iloinen ja reipas.

Onko sinulla joitain kytköksiä Vesilahteen?

– Ei ole kytköksiä, tietääkseni, heh. Mutta alue on historialtaan kiinnostava ja tunnelmaltaan erityinen. Rämsöön Moottorimusiikin festivaali oli minulle ikimuistoinen tapahtuma.

– Olen myös joskus esittänyt Laukon häätö -balladia, jossa Vesilahtikin mainitaan.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Piika Kaarin

(san. Pekko Käppi)

Piika Kaarin hautuumaalta otti pääkallon /
ja hameessaan sen kantoi kotiinsa

Piika Kaarin / istui kivellä
hame pään päällä / istui kivellä

Piika Kaarin, laittoi kallon sisään /
kuivatun sydämen ja elohopeeta /
istutti kallon naurismaahansa /
kolmasti kiersi sen kallon ympäri /
vielä kerran siunasi ja istui kivelle

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>