Kylät muistettava maakuntakaavassa

Pirkanmaan maakuntakaava on luonnosvaiheessa. Huhujen mukaan ja maakuntakaava-luonnoksen esittelytilaisuuksissa on voitu todeta, että maakuntakaavaan on merkitty selvästi entistä vähemmän ns. kehitettäviä kyliä. Toisaalta Eteläiseltä Pirkanmaalta kaavoittaja on kertonut löytäneensä ”uusia kyliä”. Toisin sanoen kyliä, jotka saavutettavuussumma–tarkastelussa ovat osoittautuneet palveluverkon pienimmiksi solmukohdiksi. Vaikka nämäkin kylät ovatkin ulkoiselta rakenteeltaan hajakyliä.

Maakuntakaava varautuu 120 000 uuden asukkaan Pirkanmaalle muuttoon. Tässä kylien vastaanottava rooli ei ole suuri – parhaimmillaan 10 % – mutta tulevaan biotalouteen liitettynä kuitenkin välttämätön. Pitää olla mahdollista muuttaa ja rakentaa uusi talo mihin tahansa Pirkanmaan kylään. Tämä on periaatteen tasolla todettu kaavan valmisteluaineistossakin, jossa kritisoidaan ankarasti suomalaista ”kieltokaavojen” perinnettä.

Pirkanmaalla on yli sata kylää, joita ei maakuntakaavasta löydy. Johonkin kaavamerkintään tulee selkeästi kirjata, että ne ovat olemassa ja niihin rakentaminen tulee olla sallittua. Perustelen tätä sillä yhteiskunnallisella seikalla, että kaikkiin kyliin tulee saada laajakaista.

Kun on kysytty, mitä palvelukylän tai ”kehittyvän kylän” merkintä tarkoittaa, on vastattu, että se tarkoittaa palvelujen ylläpitoa ja asutuksen ohjaamista palveluja tukemaan. Lisäksi näitä kyliä on luonnehdittu ”yhdyskuntaverkon noodeiksi”, joiden välisiä yhdysteitä varaudutaan parantamaan.

Maallikkotulkinta kehittyvän kylän merkinnästä on, että niiden keskeisintä palvelua, kyläkoulua, ei saa lopettaa. Toisaalta jokaista kylää, jossa on kyläkoulu, tulisi kohdella kehittyvänä kylänä! Kaavan pitäisi olla johdonmukainen.

Oma kysymyksensä on Tamperetta ympäröivä kehittyvän maaseudun vyöhyke. Sen määritteleminen ainoastaan ”lievealueeksi” ja sitä myöten yhdyskuntarakenteen hajautumisen ongelmaksi olisi ideologinen virhe. Tätä aluetta tulisi käsitellä strategisen yleiskaavan kautta, niin että uudet talot ja uudet yritykset voivat sijoittua tälle alueelle, kunhan alueen strategiset tarpeet on punnittu ja kartalle sijoitettu. On äärimmäisen tärkeää, että maakuntakaavan tätä aluetta koskeva merkintä on luonteeltaan mahdollistava, mutta samalla kokonaisuuden huomioon ottava.

Huhujen mukaan joissakin keskusteluissa olisi esitetty, että kylän kuin kylän kasvu pitäisi ohjata 3 km säteen sisään kylän keskustasta laskien. Tämä on huono ja kovin mekaaninen periaate. Riittäisi, että koska kylät ovat rakenteeltaan hajakyliä, sijoittuu kaikki uusi asutus kylän sisälle, lähinnä teiden varsiin.

Maakuntakaavaluonnoksesta voi lausua kirjallisesti 10. huhtikuuta mennessä. Aikaa on vähän. Perehtykää ihmiset kaavaluonnokseen ja lausukaa mielipiteenne asioista.

Muuten olen sitä mieltä, että maaseudun ja kylien asukkaat pitäisi paremmalla tavalla ottaa mukaan tällaisiin kaavavalmisteluihin. Nyt yksi konsultti tai ulkomainen vyöhyketeoria painaa valmistelussa enemmän kuin kymmenien tuhansien ihmisten kokemus ja tieto asioista.

 

Juha Kuisma

kansanedustajaehdokas (kesk.)

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>