Ainako kysymys rahasta?

Mistä Lempäälään soraa, kysyi Antti Salo L-VS:n lukijan mielipidepalstalla 18.3. Samoin hän arvostelee meitä valittajia, jotka vastustamme louhoshankkeita lähialueillamme. Samaa mielipiteen vaihtoa käytiin mm. vuonna 2011, jolloin mm. minä vastustin tuolloista Ruduksen Sääksjärvi-hanketta, ja Antti Salo moitti vastustusta. Ruduksn Sääksjärven hankkeen kohdalla on tuskin millään muotoa kysymys Lempäälän maa-ainestarpeesta, vaan kysymys on silkasta bisneksestä. Jopa Ruduksen alueellinen johto edellisellä kierroksella (2011) myönsi, että Ruduksen Sääksjärvi-hanke on epäinhimillinen. Aluekatselmustapaamisessa he kysyttäessä ilmoittivat, että itsekin vastustaisivat hanketta, mikäli eläisivät hankealueen vaikutuspiirissä. Neljä vuotta Rudus muokkasi hakemustaan, vastatakseen tuolloin esiintuotuihin hankkeen haittoihin ja laittomuksiin. Uudessa hakemuksessa on näennäisesti esitetty haittojen korvauskeinoja, mutta perusteet ja louhoksen tuotolle lasketut määrät ovat edelleen yhtä jättimäiset. Rudus Sääksjärvi -hanke on laiton, ihmisten ja eläinten turvallisuuden, terveyden ja hengen vaarantava hanke, jonka vastustamiseen on käytettävä kaikki keinot.

En tiedä, miten paljon hankkeen puolustajat kuntatasolla ovat perehtyneet faktoihin, mutta myöskään kokemusperäistä myönteistä palautetta tällaisen suuruusluokan louhoshankkeesta ei ole esitetty. Negatiivisia kokemuksia paljon pienemmistä louhoksista kilometrien vaikutusalueella on sen sijaan sadoittain.

Mutta, jos joku pystyy kertomaan ja todentamaan, ettei kymmenien hehtaareiden louhoshanke elämisen lähipiirissä häiritse ihmisten, eläinten ja ympäristön hyvinvointia, kuinka 500 sorakuormaa päivässä kulkuväylällä vain elävöittää asuinalueella, kertokoon tietonsa. Rauhoittaisi tuhansien ihmisten mieltä ja lohduttaisi pelon ilmapiirissä elämistä.

Reijo Fredrikssonin esitys (mm. L-VS 10.3.2011) kiviaineksen oton osayleiskaavasta on edelleen hyvin varteenotettava esitys. Lainaus ko. mielipidekirjoituksesta: ”Suomessa on hyvään tähtäävä maa-aineksen ottamista ja ympäristönsuojelua koskeva lainsäädäntö. Vahvojen painostajien paineessa sen soveltamisessa on kautta Suomen ajauduttu liian kauas ihmisistä.” Näin on.

 

Eila Vanha-aho

Sääksjärvi

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?