Lempäälä piikkipaikalla aidossa kunta-uudistuksessa

Julkisen talouden ongelmat ovat tiedossa. Valtionvelka ja keräämämme verot eivät riitä kattamaan julkisen palveluntuotannon kustannuksia. Alijäämä syvenee ja sen lisäksi kansataloutemme koko supistuu.

Alijäämä näkyy kansalaisten arjessa. Esko Aho totesi aikoinaan, että julkisten varojen tehottomasta käytöstä kärsivät eniten ne, jotka ovat julkisista varoista eniten riippuvaisia. Liian monet lapset, nuoret ja vanhukset kärsivät, koska kuntien ja valtion taloutta ei saada kuntoon.

Veronkorotukset eivät milloinkaan lisää työllisyyttä eivätkä tue kansantalouden kasvua, jota tarvitsemme jotta saisimme uutta jaettavaa. Kuntien tulee siis tuottaa palvelut yhä pienemmin resurssein.

Todellinen kunta-uudistus syntyy siellä, missä kuntaorganisaatioita ja vanhoja toimintatapoja onnistutaan ravistelemaan uuteen asentoon. Tässä Lempäälällä olisi mahdollisuudet näyttää tietä kaikille Suomen kunnille. Olen toiminut Lempäälän kunnan hallinnossa kahdeksan vuoden ajan ja senkin jälkeen seurannut tilannetta läheltä.

Kunnissa on perinteisesti ajateltu laissa määriteltyjen palveluiden olevan sen keskeisin tehtävä, joita poliittisen prosessin tulisi ohjata. Hyvinvointiamme eivät kuitenkaan pelasta kunnat tai valtio, vaan suomalaiset itse. Ihmiset eivät enää odota byrokraattisten yhteiskunnallisten rakenteiden muuttumista heitä tai tukea tarvitsevia huomioiviksi, vaan ottavat mieluummin hyvinvoinnin omiin käsiinsä.

Lempäälällä olisi nyt tuhannen taalan paikka näyttää, että se voi ottaa merkittäviä askelia perinteisestä siiloutuneesta kuntamallista kohti yhteisöllistä, alueen asukkaita osallistavaa toimintakulttuuria. Kuntalaisten ja luottamushenkilöiden kehitysideat torppaantuvat hallinnon rattaisiin sen sijaan, että olemassa oleva energia kanavoitaisiin yhteisiin tarkoituksiin.

Kuntien tulisikin avautua alueen elinkeinoelämän ja kansalaisjärjestöjen suuntiin. Useita kuntapalveluita on mahdollista tuottaa liiketoiminnan keinoin ja samalla lisätä alueen työllisyyttä. Tällaisia voisivat olla vaikkapa kotona asuville ikäihmisille suunnatut siivous, kauppakassi- ja lumityöpalvelusetelit. Isommissa palvelukokonaisuuksissa on mahdollista perustaa eri toimijoiden yhdessä omistamia yhteiskunnallisia yrityksiä.

Järjestökentän vahvuus on vapaaehtoistoiminta. Useampiin palveluihin voi liittää vapaaehtoistoiminnan tuottamaan lisäarvoa ja vähentämään yksinäisyyttä. Kunta voi omalla toiminnallaan synnyttää kokonaan uutta yhteisöllisyyttä.

Luomalla elinkeinoelämälle ja järjestökentälle aiempaa parempia toimintaedellytyksiä kunta voi selviytyä tulevaisuuden taloushaasteista. Säästömenetelmänä käytetyn juustohöylämallin negatiivisesta kierteestä päästään myönteiseen kierteeseen, jossa ehkäisevään työhön ja ihmisten osallisuuteen panostaminen tuo säästöä. Tämä on mahdollista käyttää investointeihin työpaikkojen ja hyvinvoinnin lisäämiseksi sekä vaikuttamismahdollisuuksien parantamiseksi.

 

Matti Helin

kansanedustajaehdokas (kok.)

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?