Pertti Uusi-Erkkilän ehdotus Ahtialan päiväkodin jatkosta hyväksyttiin tiukasti yhden äänen erolla. Kaksi valtuutettua äänesti tyhjää.
Vesilahden kunnanvaltuusto päätti 25. toukokuuta säilyttää Ahtialan päiväkodin Rämsöössä. Päiväkodista käytiin tiukka äänestys, jossa Pertti Uusi-Erkkilän (kesk.) ehdotus päiväkodin jatkosta ja toiminnan arvioinnista kolmannen sektorin mukana ollessa voitti äänin 12-11. Äänestyksessä annettiin kaksi tyhjää ääntä. Äänestystä edelsi aktiivinen keskustelu.
– Päiväkodin lakkautus on epäreilua rämsööläisiä kohtaan, eikä se anna hyvää signaalia siitä, että kannattaisiko Rämsööseen tai muihin kylille muuttaa. Meillä on kustannuspaineita ja nämä nuoret perheet joutuvat maksumiehiksi. Tämä ei sovi siihen malliin, miten Vesilahtea halutaan rakentaa, vetosi Ari Marttila (kesk) päiväkodin säilyttämisen puolesta.
Raija MArttila muistutti Rämsöön kultturitekojen arvosta ja niiden vaarantumisesta, jos päiväkoti suljetaan.
– Meillä on tulossa kaikki seuraavat vuodet alijäämää ja säästöjä pitäisi edelleen löytyä. Ehdotuksessa lukee, että päiväkodin sulkemisesta syntyy merkittävä kustannussäästö, eikä korjaustoimiin tai muuhunkaan ole varauduttu talousarviossa. Mitään palvelua ei viedä pois, vaan sama palvelu säilyy ja jokainen voi valita palvelun paikan mistä haluaa, esimerkiksi työmatkan varrelta, perusteli Eija Pennanen päiväkodin lakkauttamisen tarvetta.
– Kukaan ei kiistä, etteikö lähihoitoperiaate olisi kaikkeista ihanteellisin. Haluan kuitenkin korostaa, että jos päiväkoti säilytetään, on meillä seuraavan kerran vastassa se kysymys, että kuinka paljon taas joudutaan toimintakuluissa säästämään. Minun ymmärtääkseni Vesilahden kunnalla ei ole varaa ylläpitää tällaista päivähoitoverkkoa, totesi Anneli Kesola (kok.)
Rämsööläisten kulttuuriteot ja aktiivinen toiminta tuotiin esiin monessa puheenvuorossa.
– Rämsöön kulttuurielämän uraauurtavat teot ja heidän tuomansa näkyvyys Vesilahden kunnalle pitäisi myös ottaa huomioon. Sitä me emme pysty arvottamaan rahana, Raija Marttila (kesk.) muistutti.
Kunnanjohtaja Erkki Paloniemi toivoi päätöksen jälkeen, että jatkossa päätöksiä tehdessä valtuusto esittäisi myös mistä korvaavat säästöt saadaan aikaan.
Mika Allén (kok.) kyseenalaisti kunnanhallituksen toimia äänestyksen jälkeen.
– Kunnanhallitus esitti päätöstä, josta ei oltu tehty kannatettua vastaehdotusta. Kuitenkin täällä kunnanhallituksen jäsenet äänestivät oman ehdotuksensa vastaisesti. Mielestäni on aiheellista pohtia, nauttiiko tällainen kunnanhallitus valtuuston luottamusta.
Lisärahaa Kirkonkylän palvelutalon peruskorjaukseen
Talouspäällikkö Merja Laakkosen esittelemä talousraami lupaa kylmää kyytiä jatkossakin. Alijäämäinen tulos odottaa näillä näkymin ainakin vuoteen 2018 asti.
Valtuustolle esitettiin muutostalousarviossa lisämäärärahaa Kirkonkylän palvelutalon sisätilojen peruskorjaukseen ja yhteisten pesutilojen rakentamisen. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat nousseet selkeästi alkuperäistä suunnitelmaa suuremmiksi, 485 000 euroon. Syy kustannusten kasvuun on, että palvelutalo jouduttiin purkamaan varsin perusteellisesti ja rakennus joudutaan rakentamaan käytännöllisesti katsoen uudestaan.
Muutostalousarvioon hyväksyttiin myös Kirkonkylän alueen tievalaistuksen uusiminen, jolle myönnettiin 90 000 euron määräraha.
Vuoden 2015 alkuperäisessä talousarviossa vuosikate oli 465 725 euroa ja alijäämä 1 070 875 euroa. Muutosten jälkeen vuosikate nousee 728 437 eutoon ja alijäämäksi muodostuu 808 163 euroa.
Valtuusto hyväksyi myös talousarvio- ja suunnitalmaraamin vuosille 2016-2018.
Talouspäällikkö Merja Laakkonen esitti huolensa siitä, että raami ei ole minään vuonna ylijäämäinen.
– Kuntatalouden tulisi olla tasapainossa tai alijäämäinen. Tällä hetkellä ei ole päätettynä mitään sellaisia toimenpiteitä, joilla saisimme esimerkiksi 400 000 säästön, jotta saisimme nämä tilit per vuosi tasapainoon tai ylijäämäisiksi.
Raamissa on otettu huomioon talouden
tasapainottamisohjelma ja Onkemäen koulun lakkauttaminen 1. elokuuta alkaen. Verotulojen on arvioitu kasvavan 2,4 prosenttia. Valtionosuuksien leikkauksiin on varauduttu tämänhetkisen tiedon mukaisesti. Vuoden 2016 raamissa alijäämäksi muodostuu 121 500 euroa, vuonna 2017 359 800 euroa ja vuonna 2018 241 800 euroa.
Viimeisimmät kommentit