Naurulokki, kosteikkojen avainlaji

Naurulokki hautoo pienellä pesämättäällään. Naurulokki on erittäin tärkeä  kosteikkojen avainlaji, jonka yhdyskunnat antavat suojaa monille vesilinnuille ja kahlaajille. Ahtialanjärvellä pesii Pirkanmaan suurin naurulokkiyhdyskunta, viime vuonna 3114 paria. Kuva: Kari Isokivijärvi

Naurulokki hautoo pienellä pesämättäällään. Naurulokki on erittäin tärkeä kosteikkojen avainlaji, jonka yhdyskunnat antavat suojaa monille vesilinnuille ja kahlaajille. Ahtialanjärvellä pesii Pirkanmaan suurin naurulokkiyhdyskunta, viime vuonna 3114 paria. Kuva: Kari Isokivijärvi

Kirkuvaääninen ja tumman ruskeapäinen naurulokki on helpoimmin tunnistettava lokkilajimme.

Lokkiyhdyskunnan jatkuva mekastus rannoilla ja pesimäkosteikoilla saattaa ärsyttää, mutta lokkien pesintäkausi on lyhyt ja toisaalta naurulokki on erittäin tärkeä lintu luonnossa.

Naurulokki on luokiteltu kosteikkojen avainlajiksi, sillä monet vesilinnut, tiirat ja kahlaajat hakeutuvat pesimään lokkiyhdyskunnan turviin, kuten silkkiuikut, nokikanat sekä tukka- ja punasotkat. Lokkien kadotessa katoavat vesilinnutkin niiden pesien joutuessa pesärosvojen, varislintujen armoille.

Ahtialanjärvellä pesii yli 3 000 paria

Lempäälän Ahtialanjärvellä, Pirkanmaan ylivoimaisesti parhaalla lintuvedellä, laskettiin viime kesänä Pirkanmaan suurin 3 114 pesivän naurulokkiparin kolonia. Eikä tämä vuosi tee poikkeusta.

Ahtialanjärven  Lokkisaaren lintuyhteisöä  terrorisoi varispari, joka nimettiin  toimintansa mukaisesti ” tappajavariksiksi ” . Reilun kuukauden aikana  varispari tappoi mm. 23 naurulokkiemoa .  Onneksi näistä  tappajista päästiin eroon .

Lintuvesiä on välttämätöntä  suojella varisten, minkkien ja supikoirien tuhotöiltä, tarvittaessa poikkeusluvinkin. Lintuharrastajien pitäisi  kaikkialla muutenkin tarpeettomien vastakkaisasettelujen sijaan tehdä hyvää yhteistyötä  metsästäjien ja riistanhoitajien  kanssa lintuvesien suojelemiseksi.  Työtä on paljon, tekijöitä tarvitaan lisää.

Ahtialanjärvi  Lokkisaarineen on tänä vuonnakin osoittanut erinomaisuutensa yhtenä maan huippulintuvetenä.

Laajan pesimälinnuston lisäksi järvellä on nähty  kevään kuluessa loputon lista harvinaisuuksia sekä sisämaassa harvalukuisia lajeja : mustanmerenlokki, lampiviklo,  jalohaikara, harmaasorsa, mustapyrstökuiri, karikukko, meriharakka, mustakurkku-uikku, punajalkaviklo….

Vappuna Tatu  Itkonen, Rainer Mäkelä ja kumppanit suorittivat linnustokartoituksen, mikä puhuu puolestaan: 14 lapasorsaa, 20 tukkasotkaa, 37 punasotkaa, kuusi kanadanhanhea, viisi valkoposkihanhea, kaksi laulujoutsenta, kaulushaikara, 4–6 ruskosuohaukkaa, kaksi pikkutylliä, neljä kapustarintaa, 62 suokukkoa, kolme valkovikloa, 16 liroa, kaksi rantasipiä,  kymmenen kalatiiraa,  viisi haarapääskyä,  räystäspääsky ja törmäpääsky.

Mikä parasta, lokkisaarelaisten luovuudella ei näytä olevan mitään rajaa lintuystäviemme pesimämenestyksen turvaamiseksi ja parantamiseksi. Viimeisin kehittelyn tuote on sorsien pesälaatikot ja pesäkatokset, joita sinisorsat ja  sotkat  hyväksyvät  mieluusti   suojaisaksi pesäpaikakseen.

 

Hannu Järvinen

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?