Mika Vienola löysi pyyhebetoniruukun teko-ohjeen netistä. Tämän vielä keskeneräisen ruukun muottina on
iso, vanha froteepyyhe. Vienolan tekemiä betoniruukkuja myydään kierrätyskeskuksessa materiaalikulujen
hinnalla.
Lempäälän-Vesilahden Työttömät ry:n toiminnanjohtaja Nina Vallius tietää, mistä puhuu. Hän oli pitkään kotiäitinä, ja ryhtyi sen jälkeen kirpputoriyrittäjäksi. Sitten hän oli työttömänä, kunnes pääsi Lempäälän kierrätyskeskukseen – ensin kuntouttavaan työtoimintaan ja myöhemmin palkalliseen työsuhteeseen.
Vallius on innokas käsityöihminen, joten hänellä riitti kyllä puuhaa kotiäitinä ja työttömänä ollessakin.
Ompelukoneen laulattaminen ei kuitenkaan yksin riittänyt, vaan Vallius alkoi kaivata työyhteisöä ja muiden ihmisten seuraa. Niitä kaipaa moni muukin työtön.
−Yhdistyksemme tarkoituksena on järjestää työttömille aktiivista toimintaa ja sosiaalisia kontakteja. Ihmisellä pitää olla mahdollisuus olla yhteiskunnassa mukana. Ettei syrjäytyisi, toiminnanjohtaja linjaa.
Neljä vuotta toiminut työttömien yhdistys tarjoaa kuntouttavaa työtoimintaa lempääläläisille ja vesilahtelaisille. Työtoiminta on palkatonta, mutta siitä saa yhdeksän euron päivittäisen kulukorvauksen.
Kuntouttavaan työtoimintaan olisi tulijoita paljon enemmän kuin voidaan ottaa.
−Äh, en pidä koko termistä kuntouttava työtoiminta. Joillain voi kyllä olla jokin työkykyä rajoittava terveydellinen haitta, mutta eivät kaikki todellakaan ole sairaita. Moni tarvitsee kuntouttavaa työtoimintaa pitkittyneen työttömyyden takia, Vallius selventää.
Kun on pitkään kotosalla, usko omiin taitoihin ja kykyihin helposti hiipuu. Työtoiminnassa saa itsevarmuutta ja tunteen, että ”minusta on vielä johonkin”. Moni onkin lähtenyt työtoiminnasta suoraan opiskelemaan tai töihin.
Työttömien yhdistyksellä on tällä hetkellä kaksi toimipistettä: kierrätyskeskus Varikko Sotavallantiellä sekä kierrätyspuoti Atrantiellä, Lempäälän seurakuntatalon vieressä. Äskettäin avatussa kierrätyspuodissa myydään pikkurahalla kirjoja, vaatteita, kenkiä, leluja, astioita ja muuta kodin tavaraa.
−Nyt haemme tiloja kolmannelle toimipisteelle, sillä alamme loppukesästä huolehtia tekstiilijätteen kierrätyksestä. Tekstiilikierrätykseen voi sitten tuoda rikkinäisiä, puhtaita vaatteita ja kankaita, jotka käsittelemme jatkokäyttöä varten. Nyt etsimme yhteistyökumppaneita, vaikkapa autokorjaamoja, jotka tarvitsevat trasselia, Nina Vallius kertoo.
Lempäälän-Vesilahden Työttömien kierrätyspuodissa on pieni kahvio, jossa on todella edulliset hinnat. Kassalla palvelee usein Toni Temonen.
Mika ei halua enää
istua yksin kotona
Lempääläläinen Mika Vienola, 43, oli sairaslomilla ja työttömänä muutaman vuoden ajan, ennen kuin hän
noin vuosi sitten aloitti kuntouttavan työtoiminnan kierrätyskeskuksessa.
−Löysin kierrätyksen ihan vahingossa. Kävin täällä ensin asiakkaana, ja homma näytti mielestäni siistiltä. Kysyin sitten Ninalta, että pääsisinkö tänne, hän muistelee.
Vienola teki ennen työelämästä pois jäämistään palosaneeraushommia: tyhjensi ja siivosi palaneita asuntoja. Niin raskaaseen fyysiseen työhön hän ei enää voi palata, mutta se ei tarkoita, ettei hän pystyisi tekemään käsillään töitä.
−Täällä olen ollut asiakaspalvelussa, korjannut huonekaluja, tehnyt linnunpönttöjä ja puunkantotelineitä sekä pyyhebetoniruukkuja. Betoniruukkujen tekemiseen olen tykästynyt ihan satasella, se on mukavan leppoisaa hommaa.
Vienolan mielestä työtoiminnassa on parasta se, että kun aamulla herää, niin on selkeä päämäärä: mennä töihin. Hänelle sosiaalinen elämä on tärkeää, eikä television tuijottelu yksin kotona kiinnosta.
−Kun vaimo lähti aamulla töihin ja palasi iltapäivällä kotiin, niin tajusin istuneeni koko päivän samassa paikassa. Kyllähän viikon istuu jossain nurkassa tietokoneella, mutta kun se on pidempiaikaista, niin muuttuu apaattiseksi, hän kuvailee.
Levyseppähitsaaja Joni Mattila tekee kierrätyskeskuksessa kuljetushommia. Pakettiautolla noudetaan
lahjoitettuja huonekaluja, ja pientä maksua vastaan kuljetetaan asiakkaiden isokokoisia ostoksia kotiin asti.
Joni muuttaisi
työn perässä
Myös Joni Mattila, 36, nauttii siitä, että on tekemistä. Pari vuotta työttömänä ollut levyseppähitsaaja on käynyt kierrätyskeskuksessa työtoiminnassa nelisen kuukautta. Aiemmin muuttomiehen töitäkin tehnyt Mattila on kuljettanut huonekaluja kierrätyskeskuksen pakettiautolla.
Joni Mattilan viimeisin työsuhde oli määräaikainen. Jatkoa ei herunut, sillä yritys menetti ison osan tilauksistaan toiselle alihankkijalle. Työn loppumisen jälkeen Mattila kävi hitsaajakurssia, ja onpa hän hakenut putkiasentajakoulutukseenkin.
−Ei niitä töitä vaan ole. Minun lisäkseni metallipuolella on paljon muitakin hyviä tekijöitä työttömänä. Tosin nyt näyttää, että metalliala olisi hiukan piristymässä, hän uskoo.
Lempääläläisellä Mattilalla ei ole tällä hetkellä autoa käytettävissä, joten työpaikan pitäisi löytyä bussiyhteyksien varrelta. Toisaalta hänelle sopisi komennushommiin lähtö, vaikkapa toiselle puolelle Suomea. Perheettömän miehen kun on helppo muuttaa työn perässä.
−Monet yritykset käyttävät ulkomaalaisia työntekijöitä, esimerkiksi virolaisia ja puolalaisia. Kyllä suomalaisiakin pitäisi työllistää, onhan täälläkin osaavaa porukkaa, hän toivoo.
Tonilla on jo
kaksi ammattia
Sääksjärveltä kotoisin olevalla, nykyään Hakkarissa asuvalla Toni Temosella, 32, on jo kaksi koulutusta: suurtalouskokki ja levyseppähitsaaja. Työpaikkaa ei ole kuitenkaan viiteen vuoteen ollut, ja Temonen onkin käynyt kierrätyskeskuksessa työtoiminnassa jo neljän vuoden ajan.
−Olen miettinyt, että josko pitäisi hankkia vielä kolmas ammatti. Hainkin Hämeenlinnaan varastoalan koulutukseen, mutta en päässyt.
Mieluiten hän tekisi levyseppähitsaajan töitä, mutta alan työllisyystilanne on hänen mukaansa aika huono.
Viimeksi kun hän kysyi töitä kahdesta metallialan yrityksestä, niin vastauksena oli, että uusia työntekijöitä ei
palkata, koska heillä on yt-neuvottelut meneillään.
Temosen viimeisin työsuhde oli tamperelaisyrityksessä, joka ajautui konkurssiin. Työn loppuminen harmitti, sillä hommat sujuivat, työkaverit olivat mukavia ja säännölliset tulot selkeyttivät elämää. Ihan puun takaa irtisanominen ei kuitenkaan tullut.
−Kyllä sitä vähän osasimme ennustaa, kun ei enää ollut niin paljon töitä kuin ennen. Työkavereiden kanssa arvelimme, että varmaan kohta näytetään kaikille ovea, hän muistelee.
Aavistelut osuivat oikeaan. Toimitusjohtaja kutsui työntekijät koolle ja kertoi, että yritys on päätetty ajaa konkurssiin ja kaikki joutuvat lähtemään. Temosella oli jäljellä vielä parin viikon pituinen irtisanomisaika, jonka jälkeen hän haki työtodistuksen ja paiskasi toimitusjohtajan kanssa kättä.
Kierrätyskeskuksessa Temonen on ollut paljon asiakaspalvelussa, ja tuleekin hyvin asiakkaiden kanssa toimeen. Hän kuitenkin toivoo vielä löytävänsä oikean työpaikan tai pääsevänsä esimerkiksi varastoalan koulutukseen.
−Kyllä täällä käyminen on tyhjää parempi. On joku sisältö päivään. Muuten olisi vaan kotona ja potkisi seiniä, hän toteaa.
Tulevaisuutta mies ei ole sen kummemmin miettinyt, tai ei ainakaan ota siitä suurempaa stressiä.
−Päivä kerrallaan, näkee mitä huominen tuo tullessaan. En mieti ylimääräisiä. Eihän siitä mitään tulisi, jos jäisi liikaa pohtimaan asioita.
Teksti: Sanna Suonpää
Kuvat: Sanna Suonpää
Lempääläläinen Armi Ovaska ja hänen lapsensa Anki,3, Aleksi, 6, ja Aini, 8 kk, Ovaska asioivat silloin tällöin kierrätyspuodissa. Tällä kertaa Aleksi löysi kengät ja Anki pienen kastelukannun. Kassalla palveli Toni Temonen.
Viimeisimmät kommentit