Nips-naps, beach volley-kausi saa alkaa

Kuva: Juha Raunio Hiukan sitkeää oli beach volley-väen juhlanauha, kun Hääkiven beach-areena vihittiin kunnanjohtaja Olli Viitasaaren voimin virallisesti käyttöön. Nauha kuitenkin saksilla katkesi, sitä pitelemässä jämerissä kourissaan kaksi kentän tekoon isosti osallistunutta aktiivia Sauli Silpo (vas.) ja Reijo Jakovuori.

Kuva: Juha Raunio
Hiukan sitkeää oli beach volley-väen juhlanauha, kun Hääkiven beach-areena vihittiin kunnanjohtaja Olli Viitasaaren voimin virallisesti käyttöön. Nauha kuitenkin saksilla katkesi, sitä pitelemässä jämerissä kourissaan kaksi kentän tekoon isosti osallistunutta aktiivia Sauli Silpo (vas.) ja Reijo Jakovuori.

Lempäälän pian emeritus-kunnanjohtajan Olli Viitasaaren yksi viimeisimmistä virkatehtävistä oli miehelle perin mieluisa. Vuosikymmeniä itsekin lentopalloa eri sarjatasoilla pelannut Viitasaari, joka tunnettiin läpi Pirkanmaan salamannopeasta iskukädestään, kävi toukokuun 26. päivänä virallisesti avaamassa Lempäälän tuoreimman liikuntapaikan, Hääkiven beach volley-areenan.
Pitkiä puheita Viitasaaren tyyliin sopivasti ei vihkiäisissä pidetty, vaan avajaispäivä oli pyhitetty kenttäaktiivien ja muutamien vieraitten voimin ankaraan palloniskentään. Toisella kentällä hikoilivat ikääntyneet taiturit, toisella puolestaan lajin tekijämiehet tähtivieraanaan lentopallon maajoukkuemies Matti Hietanen.
– Harras toiveeni on, että tälle, kuten toki kaikille muillekin, liikuntapaikoille on käyttöä seuraaviksi useiksi vuosiksi, evästi näkemäänsä tyytyväisesti myhäilevä Viitasaari.
Hääkiven beach-kenttien synty on erinomainen esimerkki, miten saadaan kuntalaisten ja kunnan välillä hyvä yhteistyö tuloksiksi. Beach volley-väki kävi vuosia Vesilahdessa Lammasnienen erinomaisilla kentillä pelaamassa, mutta kun kysyntä lajiin kaiken aikaa kasvoi, syntyi suorastaan harrastusbuumi, alkoivat lajiaktiivit miettiä pelitonttia Lempäälästä.
Hääkiven alue valikoitui monestakin syystä: se on keskeisellä paikalla, loistavien logististen yhteyksien päässä laajoine parkkipaikkoineen. Kaiken lisäksi Hääkiven käyttö on ollut viime vuosina hyvin vähäistä. Kun suurin hidaste eli museoviraston pikkutarkat tutkimukset antoivat pluspeukkua kentän teolle, syntyi alue suurelta osin talkootyönä varsin nopeaan tahtiin kesän 2014 ja alkukevään 2015 aikana.
– Kunnalle kenttä tuli näin tehden todella edulliseksi, ynnäsi yksi kenttäaktiiveista, Reijo Jakovuori, jonka yllä pitämässä budjetissa kunnan osuudeksi tuli noin 10 000€, jonka Lempäälän Kisa sai pääosin omatoimiraha-monentin kautta. Kenttien tekobudjetti on toisin tehden jopa nelinkertainen Hääkiveen verrattuna.
Ainakaan ensimmäisenä kesänä ei käyttäjien puutetta ole luvassa, vakivuoroja on varattu paljon, mikä mukavinta myös junnujen toimesta. Vapaille vuoroille saa mennä kuka vaan pelamaaan, mutta vakivuorolaisten tieltä on väistyttävä. Lempäälän kunta hoitaa aluetta.
– Talkoilijoita on ollut paljon, heille kaikille kuuluu iso kiitos. Käyttäjille toive on, että pelisession loputtua hiukan lanailisi kenttää, laittaisi roskat roskikseen ja lopuksi löystyttää verkot, kuuluvat Reijo Jakovuoren opasteet upean kesälajin harrastajille.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?