Tiukka talous ja vaikeat päätökset ovat luoneet kitkaa valtuustoon

Vesilahden alijäämä ennakoitua pienempi

Vesilahden kunnan talouden tasapainottamisohjelma on alkanut purra ja kunnan tilinpäätös on muotoutunut ennakoitua paremmaksi. Talousarvioon merkityn 1,33 miljoonan euron sijaan alijäämä oli vuonna 2014 noin 400 000 euroa.

Talouspäällikkö Merja Laakkonen kertoi henkilöstömenojen pienentyneen ja hankintakiellossa olleiden aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden tuoneen säästöjä.

– Rahoituslaskelmasta voidaan todeta, että meillä on maksettu lainoja enemmän kuin mitä on uusia otettu. Se kuvaa sitä, että menot kaiken kaikkiaan ovat olleet pienemmät ja toki myös investointimenot ovat olleet aika tavallakin pienemmät kuin alunperin ajateltiin.

Verotulojen kasvu yllätti myönteisesti.  Ne ylittivät reilulla 225 000 eurolla talousarvion. Isoja investointeja ei Vesilahdessa aikaisempien vuosien tapaan ollut. Suurin oli Kirkonkylän koulun tilojen peruskorjaus, jonka kustannukset olivat noin 327 000 euroa.

Ryhmäpuheenvuoroissa kiiteltiin erityisesti kunnan henkilöstöä hyvästä tuloksesta ja yhteisestä ponnistuksesta. Henkilöstön osto- ja lomarahavapailla saatiin säästöjä 70 000 euroa.

– Monesta naapurikunnasta poiketen Vesilahdessa ei ole jouduttu lomauttamaan henkilöstöä ja se on varmasti ollut hyvä ratkaisu. Kuntatalous jatkaa kireänä ja Vesilahden on määrätietoisesti jatkettava niukan talouden linjalla. Se ei kuitenkaan saisi johtaa palveluiden laadun heikkenemiseen, sanoi Kristian Lella (kok.).

– Kiitos kuuluu kunnan työntekijöille ehkä jopa enemmän kuin meille poliitikoille. Jossain kohdin emme kaikki ole ymmärtäneet kuinka tiukalla kunnan talous tällä hetkellä on Rauno Hanhela (sit.) totesi.

Hanhela muistutti, että Vesilahti on kuitenkin edelleen yhtä kriteeriä vaille kriisikunta.

– Jos me taseeseen alijäämän saamme aikaiseksi niin sitten olemme kriisikunta. Se mitä sitten tapahtuu ei varmaankaan ole mitään kivaa.

Tarkastuslautakunta muistutti kuntastrategiasta

Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa todetaan, että kunta on onnistunut pysäyttämään toimintamenojen nopean kasvun. Tulojen muodostumisen painopiste on siirtynyt valtionosuuksista verotukseen ja kehitys tulee jatkossakin olemaan samansuuntainen.

Nuorten osallistuminen päätöksenteon seuraamiseen ja kehittämiseen on tarkastuslautakunnan mielestä erityisen positiivista. Lautakunnan puheenjohtaja Mika Allén toivoikin, että nuorisolautakunnan aktiivien innostus säilyy ja heistä tulee tulevaisuuden kunnanvaltuutettuja.

Tarkastuslautakunta huomauttaa, ettei kunnassa ole laadittu strategiaa. Strategian laadintavelvoite on kirjattu kuntalakiin ja strategia on välttämätön kunnan toimintaympäristön muuttuessa ja taloudellisten haasteiden lisääntyessä.

Hallintojohtaja Minna Hutko kertoi, että seuraavaan kunnanhallitukseen on tulossa esitys kuntastrategian suunnittelun käynnistämisestä ja ensi syksynä se polkaistaan käyntiin.

Kitkaa somessa ja valtuustossa

Ahtialan päiväkodin korjaukseen myönnettiin 8 000 euron lisämääräraha. Kunnanjohtaja Erkki Paloniemi kertoi, että alkuperäiseen korjausarvioon sisällytetty lattiaremontti ei olekaan tarpeen, joten korjauskustannukset laskivat arvioidusta 40 000 eurosta merkittävästi.

– Päiväkodin käyttäjiltä, kyläläisiltä ja henkilökunnalta tuli toivomus, että tehtäisiin uusintakatselmus. Heidän näkemyksensä oli, että lattia ei ole niin kylmä ja huonokäyttöinen vaan vähemmälläkin korjauksella voisi päästä.

Kunnanrakennusmestari Harri Pitkämäen mukaan Ahtialassa korjataan nyt pienempien huoltotoimenpiteiden lisäksi vain eteisen lattia, jonka terveystarkastaja on vaatinut korjattavaksi.

Nyt myönnetyn 8000 euron lisämäärärahan lisäksi tulevaan taloussuunnitelmaan sisällytetään Ahtialan päiväkodin katon korjaaminen.

Valtuustokautta ovat värittäneet vaikeat päätökset, joita lienee edessä tulevaisuudessakin. Hankala kausi on tuonut valtuustoon kitkaa. Useassa puheenvuorossa toivottiinkin, että ihmisten sijaan vain asiat riitelisivät.

Kunnanjohtaja Paloniemi toivoi tilinpäätöksen katsauksessaan, että sosiaalisessa mediassa liikkuvat vahvat mielipiteet saisi valjastettua yhä enemmän yhteiseksi hyväksi eikä toisten syyttelyksi ja virheiden osoitteluksi.

– Perusajatukseltaan Facebookit ym. ovat laadukkaita vaikuttamisen kanavia. Mutta mitalin toisella puolella aukeavat muun muassa suoraan yksilöihin kohdistuvat katkeransävyiset sivallukset. Vesilahdessakin usea on mielensä pahoittanut.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?