Luonnonvärit langoissa eivät räisky vaan hehkuvat

Värjääjä värjäsi lankoja, vihreää ja keltaista

Kaisa Jyräsi seuraa kun Leena Hellman upottaa lankavyyhtiä väriliemeen. Taustalla Ritva Koski.

Kaisa Jyräsi seuraa kun Leena Hellman upottaa lankavyyhtiä väriliemeen. Taustalla Ritva Koski.

Rautialan kesäkodin rannasta nousee höyry. Joukko naisia häärii ympäriinsä patojen ympärillä ja siellä täällä roikkuu kuivumassa lankavyyhtejä. Käynnissä on Kurjen tilan järjestämä lankojen kasvivärjäyskurssi.

Viikonlopun kestävä kurssi alkoi perjantaina lankojen purettamisella. Langat puretetaan 80-90 asteisessa vesdessä, jossa on  alunaa värin kiinnittymisen vuoksi.

– Purettaminen tehdään, jotta väri kiinnittyy lankaan paremmin, kertoo kurssin vetäjä Leena Hellman

Purettamisen jälkeen keitetään väriliemi. Pataan laitetaan vettä ja nelinkertainen määrä kasveja värjättävän langan painoon nähden.

Väriaineena voi olla esimerkiksi raparperi, pajunlehti, nokkonen tai vaikka sipulin kuori. Pajunlehdillä ja sipulinkuorilla värjäämällä tulee keltaista ja nokkosella sekä raparperilla vihreää. Punertavien sävyjen saamiseksi voidaan käyttää

ulkomailta tuotavia väriaineksia kuten krappia ja kokenillia

Sinistä väriä ei Suomen luonnon antimilla saa ja harvinaisuutensa vuoksi se  tunnetaankin aatelisten sekä kuninkaallisten värinä.

Hellman muistuttaa, että paloturvallisuudesta on syytä pitää huolta kun liemiä keitetään avotulella. Muutamalla tiilellä saa aikaan hyvän nuotiopaikan, jolle padan saa kiehumaan. Värilientä keitetään tunnin ajan, minkä jälkeen se siivilöidään tarkasti.

Villavyyhdit upotetaan hieman jäähtyneeseen liemeen ja niiden annetaan olla tunnin verran kuumassa, noin 80-90 asteisessa vedessä.

Jonna Kumpulainen upotti lankavyyhtinsä väriliemeen tunniksi.

Jonna Kumpulainen upotti lankavyyhtinsä väriliemeen tunniksi.

Värjättävän villan pitää olla 100 prosenttista puhdasta villaa. Villa itsessään vaikuttaa värjäyksen lopputulokseen ja samasta liemestä voi tulla eri vyyhdeille erilainen sävy.

Värjääjäjoukko on silminnähden innoissaan puuhastellessaan lankojen ja liemien kanssa. Langoista kurssilaiset suunnittelevat tekevänsä kuka villatakin, unisukat tai villahameen.

– Tämä on rentouttavampaa kuin pitkä jooga. Kasvivärjätyissä langoissa on se hyvä puoli, että värit eivät riitele keskenään. Lempeät värit eivät räisky vaan ne hehkuvat, tuumaa Kaisa Jyräs.

Kurjen tilan emäntä Ira Hellsten kertoo, että kasvivärjäys sopii hyvin kestävään elämäntapaan.

– Haluamme elvytellä vanhoja menetelmiä ja säilyttää vanhoja taitoja.

Lisää mielenkiintoisia kursseja on luvassa tulevaisuudessa. Lampaasta langaksi -kurssilla opetellaan kerintää ja kehräämistä ja suunnitelmissa on jatkoa värjäyskurssillekin. Nimittäin myös sienillä voi värjätä ja syksyn tullen porisevat padat jälleen Rautialan rannassa.

 

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?