Kolea alkukesä vaikeutti hyönteissyöjien pesintöjä

Kirjosieppo oli yleisin pönttöpesijä Lempäälän-Vesilahden alueilla, kuten koko maassakin.  Jonkin verran kirjosieppojen pesintöjä tuhoutui kylmän kesän vuoksi, mutta viimekesäistä joukkotuhoa ei kuitenkaan onneksi  ole todettu. Kuva Kari Isokivijärvi

Kirjosieppo oli yleisin pönttöpesijä Lempäälän-Vesilahden alueilla, kuten koko maassakin. Jonkin verran kirjosieppojen pesintöjä tuhoutui kylmän kesän vuoksi, mutta viimekesäistä joukkotuhoa ei kuitenkaan onneksi ole todettu. Kuva Kari Isokivijärvi

Alkukesän kolea sää sadejaksoineen vaikeutti hyönteissyöjien pesintöjä. Tiaisten ja kirjosieppojen pesätarkastuksissa on jonkin verran löytynyt nälkään kuolleita poikasia.

Viime kesän kaltaista joukkotuhoa ei ole kuitenkaan todettu, mutta hyvin tutkituilla pönttöpesijöillä poikuekoot olivat normaalia pienempiä. Lintuja on vähemmän ja pesinnät ovat huomattavan myöhässä aiempiin vuosiin verrattuna. Osa hyönteissyöjistä saapui vasta kesäkuussa, osa jätti kokonaan saapumatta maahamme.

Heikko pesimävuosi todettiin kesäkuussa myös BirdLifen järjestämässä koko maan pönttöbongauksessa, johon osallistui 5 320 linnunpönttöjen tarkkailijaa.

Lempäälässä pihapiirien pönttöpesijöitä bongasi 21 henkilöä ja Vesilahdessa 7. Lempäälässä kartoitettiin 50 pönttöpesintää, Vesilahdessa 28 – ja tuloksetkin noudattivat valtakunnallista linjaa.

Koko maan ykköspesijä oli odotetusti kirjosieppo, 5 494 pesintää, seuraavina talitiainen, 3 694, ja sinitiainen, 3 171 pesintää.

Kylmä alkukesä oli kanalintupoikueillekin murheellinen, sillä untuvikot ovat ensimmäisten elinviikkojen aikana täysin hyönteisravinnon varassa. Lokkilinnuilla on tavattu runsaasti pesätuhoja ja pieniä poikueita.

Sateet, kovat tuulet ja vedenpinnan vaihtelut ovat heikentäneet erityisesti tiirojen pesimätulosta.

Tuulihaukoilla pesintä onnistui suojaisissa pöntöissä hyvin ja myyräravintoa riitti. Vesilahden 42 pöntössä pesi 22 tuulihaukkaparia. Jaana Knuuttila sai ihastella ensi kertaa elämässään pientä tuulihaukkauntuvikkoa, joka rengastushetken jälkeen palautettiin takaisin kotipönttöön. Kuva Hannu Järvinen

Tuulihaukoilla pesintä onnistui suojaisissa pöntöissä hyvin ja myyräravintoa riitti. Vesilahden 42 pöntössä pesi 22 tuulihaukkaparia. Jaana Knuuttila sai ihastella ensi kertaa elämässään pientä tuulihaukkauntuvikkoa, joka rengastushetken jälkeen palautettiin takaisin kotipönttöön. Kuva Hannu Järvinen

Tuulihaukkaa, joka on Vesilahdessa rengastustutkimuksen piirissä, ei kylmä kesä haitannut, sillä poikaset pysyvät kuivina kaatosateillakin erikoispöntöissään ja pönttö suojaa kolmelta suunnalta tuulilta. Myyrätilanne oli kohtuullisen hyvä, varsinkin pulleita vesimyyrän poikasia emot kantoivat poikasille pönttöihin runsaasti.

Vesilahden 42 tuulihaukan pöntössä pesi kaikkiaan 22 tuulihaukkaparia. Vahva esiintymä oli Krääkkiössä, jossa kaikki neljä pönttöä olivat tuulihaukan asuttamia.

Kesän ykkösuutinen lintumaailmassa on ollut kauan toivotun ja odotetun kattohaikaran ensi pesintä Koskella linnuille rakennetussa tekopesässä. Kattohaikaroiden elämää voi seurata osoitteessa www. haikarakamera.fi.

Kesän kuuluisin lintu on ollut kattohaikara, joka ensi kertaa onnistui pesinnässään Koskella sille rakennetussa tekopesässä. Kuva Kari Isokivijärvi

Kesän kuuluisin lintu on ollut kattohaikara, joka ensi kertaa onnistui pesinnässään Koskella sille rakennetussa tekopesässä. Kuva Kari Isokivijärvi

 

Teksti: Hannu Järvinen

 

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>