Riitta-Leena Nurminen haluaa muistaa 70-vuotisjuhlillaan omaishoitajia ja Parkinson-liittoa

Hyvän tahdon juhlat

Enkeleitä on kertynyt Riitta-Leena Nurmiselle runsaasti. Hän tekee niitä myös itse lasista. Kuva: Katariina Rannaste

Enkeleitä on kertynyt Riitta-Leena Nurmiselle runsaasti. Hän tekee niitä myös itse lasista. Kuva: Katariina Rannaste

Riitta-Leena Nurminen täytti tammikuussa 70 vuotta, mutta hän ei tuolloin halunnut juhlia. Tapahtuma lähipiirissä myöhemmin keväällä muutti mielen ja hän vakuuttui, että iloisille juhlille on aina tarvetta.

Lempäälän Moisiossa asuva Nurminen järjestää kutsutuille vieraille juhlat 14. elokuuta Lempäälän Ehtookodolla. Ohjelmaan kuuluu keittotarjoilun ja kakkukahvien lisäksi tanssia Tuula ja Eerik Mäkisen tahdittamana. Juhlien tuotto menee hyväntekeväisyyteen; Suomen Parkinson-liiton Lempäälän alueelliseen toimintaan ja Pirkanmaan Omaishoitajat ry PIONI:n Lempäälän osastolle.

– Toivon muistamiset rahana, koska en itse tarvitse enää mitään.

Riitta-Leenalla diagnosoitiin Parkinsonin tauti seitsemän vuotta sitten. Taudin oireet näkyvät hänessä liikkumisen hidastumisena ja lihasjäykkyytenä. Sairaus antoi ensimmäiset merkkinsä oikean jalkaterän jäykkyytenä. Röntgenkuvissa jalassa ei havaittu mitään epätavallista, mutta pikkuhiljaa oireet pahenivat. Tutkimukset jatkuivat, kunnes neurologi teki diagnoosin, joka vahvisti sen, mitä Riitta-Leena osasi epäillä: Parkinsonin taudista oli kyse.

Vaikka tauti liikkumista hidastaakin, ei se estä harrastamasta. Riitta-Leena laulaa, käy avantouimassa ja tekee lasitöitä.

Juhlia varten kutsuja on lähtenyt parisensataa. Suurta määrää selittää Riitta-Leenan yhdistysaktiivisuus.

– Käyn joka kuukausi Parkinson-liiton kokouksissa ja osallistun kuukausittain myös Keskon eläkeläisistä koostuvan yhdistyksen kokouksiin ja retkille, sillä tein 20-vuotisen työuran Keskossa.

– Lisäksi käyn jumpalla terveyskeskuksella, ja Himminkodossa olen viikon kuukaudesta. Sillä tavalla tuttuja tulee.

Puoliso Pekka Kankkonen toimii Riitta-Leenan omaishoitajana. Yhteisen taipaleen alusta Riitta-Leena puhuu yhä lämmöllä.

– Olin Tampereen Puutarhakadulla Kuusiston elintarvikeliikkeessä kassalla töissä ja Pekka toimitti meille Leivon-leipää.

– Kävimme treffeillä, ja kun puhuin töissä siitä, työkaverit kiusoittelivat, että älä vaan rakastu. Vakuutin, että en. Kumminkin kävi niin, että tänä vuonna tulee 41 vuotta siitä, kun olemme olleet yhdessä.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>