Ulkomaalaistaustaiset urheilijat rikastuttaneet Suomen urheiluelämää

Sana ”monikultuurisuus” on ollut kuluvan kesän yksi keskustelluimmista aiheista. Sekä perinteinen media että erityisesti sosiaalinen media on suorastaan kuohunut kommentteja kyseisestä teemasta.
Urheilu, etunenässä jalkapallo, tekee paljon työtä rasismin kitkemisessä. Euroopan jalkapalloliitto UEFA lanseerasi jokin aika sitten massiivisen ”Say no to racism”-kampanjan, joka halusi ottaa selkeän kielteisen kannan urheilussakin syövän lailla pesivään vastenmieliseen rasismi-ilmiöön.
Urheiluelämässä monikultuurisuuteen törmättiin Suomessa isommin vasta 1970-luvulla, kun ensimmäiset tummaihoiset koripallon pelaajat saapuivat maahan. Tampereen yksi ensimmäisistä ”ulkki-pelaajista” oli innokkaasti suomen kieltäkin opiskellut Clyde Alexander, joka Tampereen Pyrinnössä pelaamisensa ohella työskenteli Stockmannin tavaratalossa urheiluosaston myyjänä.
40 vuotta sitten hauskasti ”Tampereen kiältä” mongertanut Alexander oli sen verran harvinainen ja eksoottinen näky, että lempääläisetkin pikkupojat kävivät ”Stokkalla” tikusta asiaa tehden miestä töllistelemässä.
Nykyään urheilijoukkueet vilisevät erijuurisia ja eri ihonvärin omaavia pelaajia. Suomen kansalaisuus on jo monilla maahanmuuttajilla, maahan aikanaan tulleiden ulkomaalaisurheilijoiden jälkikasvuilla sekä kaksoiskansalaisilla.
Esimerkiksi Suomen jalkapallomaajoukkueen rungon on viime vuosina muodostanut juuriltaan kirjava kattaus, kuten nimet Eremenko, Hetemaj, Kuqi, Hradecky, Sadik, Lam, O’Shaugnessy ja kumppanit. Koripallomaajoukkueessa eli ”Susijengissä” korisukkaa tulevissa EM-mittelöissä heiluttavat muiden muassa Erik Murphy, Jamar Wilson, Gerald Lee jr ja Shawn Huff. Lentopallomaajoukkueessa LeKin tyttöjen leirilläkin heinäkuussa Puntalassa poikennut Konstantin Shumov on syntynyt muinaisessa Neuvostoliitossa, mutta elänyt ja asunut Suomessa ja varttunut supisuomalaiseksi huippu-urheilijaksi.
Yksilöurheilunkin puolella, varsinkin yleisurheilussa, Suomi on hyötynyt maahanmuuttajista ja kaksoiskansalaisista. Yksi rakastetuimmista ”uussuomalaisista” yleisurheilijoista on totta kai aivan maailman huipun lähelle aikanaan kivunnut keskimatkojen juoksija Wilson Kirwa, joka Suomeen tultuaan opetteli nopeasti kielen ja maan tavat, mikä aiheutti erinomaisen sopeutumisen sekä hurjan kansan suosion. Muita vastaavia tapauksia ovat esimerkiksi 10-ottelussa MM-mitalinkin Suomelle tuonut valkovenäläistaustainen Eduard Hämäläinen tai vaikkapa suomalaistshekkiläinen Kristiina Mäki ja suomalaissaksalainen Jonas Hamm.
Talviurheilussa mainitunlaiset tapaukset ovat harvinaisempia, eivät kuitenkaan täysin tuntemattomia, kuten vaikkapa venäläisjuuret omaavat jääkiekkoilija Aleksander Barkov tai taitoluistelija Alisa Drei.
Lempäälä on 1990-luvulta saakka vastaanottanut pakolaisia. Alkuun eivät Irakista peräisin olleet innostuneita lähtemään mukaan paikalliseen urheiluun, mutta jalkapallo oli tässäkin tiennäyttäjä, useampi taitava maahanmuuttaja on rikastuttanut etenkin LeKi-futiksen eri joukkueita. Kamppailulajit ovat myös saaneet lempääläisten maahanmuuttajien taholta suurta suosiota.
Tuoreimmat tapaukset ovat Kongosta saapuneet pakolaiset, löytyisikö heillekin urheilun kautta väylä päästä kantaväestön kanssa mutkattomaan kanssakäymiseen?

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Yksi kommentti

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>