Heidi Rämön kanssa Lempäälään on muuttanut puoliso ja kaksi lasta. Lapsista vanhin asuu jo omillaan. Perhe asuu tällä hetkellä vuokralla kunnalla. – Vakituista paikkaa emme ole vielä löytäneet. Kun vakinaista ratkaisua hakee, niin ei kannata tehdä päätöksiä hätäisesti. Kuva: Katariina Rannaste
Onpa hyvä, ettei tänä vuonna kisattu jalkapallon maailmamestaruudesta. Heidi Rämöltä kisat olisivat jääneet näkemättä, sen verran kiireinen hänen keväänsä ja kesänsä on ollut. Rämö, 45, aloitti Lempäälän kunnanjohtajan työt elokuun alussa – ja on jalkapallon ystävä.
– Olen jalkapalloihminen, täysin. Olen pelannut jalkapalloa itsekin, ja nyt poikani pelaa Ilveksessä. Seuraan hänen pelejään, kannustan kentän laidalla ja hieron jalkoja.
Kentälle Rämöllä itsellään ei tällä hetkellä ole aikaa. Muutto entisestä kodista Hattulasta Lempäälään ja käytännön asioiden järjestely ovat syöneet vapaa-aikaa. Hattulan kunnanjohtajana kolmisen vuotta toiminut Rämö on samalla hoitanut asioita entisellä työmaalla loppuun ja perehtynyt uusiin täällä.
– Alku on ollut vauhdikas, hän myöntää.
– Olen kesän aikana keskustellut johtoryhmäläisten kanssa, ja johtoryhmän kokous pidettiin jo toisena työpäivänä. Hihat käärittiin heti. Nyt käynnistetään suunnitelmia ja asioita laitetaan valmisteluun.
Uutta opeteltavaa Heidi Rämöllä on vielä paljon. Ei vähiten paikkojen hahmottamisessa, vaikka Etelä-Pirkanmaalla seutujohtajana, Pirkanmaan liitossa sekä Punkalaitumen ja viimeisimmäksi Hattulan kunnanjohtajana työskenneelle Rämölle Lempäälä oli jossain määrin entuudestaan tuttu.
– Luulin, että tunnen Lempäälää jo aiemmasta, mutta olen löytänyt valtavia asuinalueita, mitkä eivät näy Tampereentien varrelta. Viime aikoina olen monta kertaa joutunut lausahtamaan, että ai, täältä löytyy tällaistakin.
Katse kunnan kehittämisessä
Lempäälä ja Hattula ovat ikä- ja palvelurakenteeltaan sekä maantieteeltään samankaltaisia kuntia. Molemmat ovat kehyskuntia, joiden kautta kulkee moottoritie ja junarata. Heidi Rämö vahvistaa, että molemmissa kunnissa painitaan samanlaisen kasvun problematiikan kanssa, Lempäälässä haasteet vain ovat asukasluvun myötä tuplasti suuremmat.
Heidi Rämö kokee kuitenkin Pirkanmaan kotikentäkseen. Se olikin yksi syy hakea Lempäälästä virkaa. Myös työ kunnan kehittämisen eteen houkutti.
– Pidin työyhteisöstä, missä olin töissä, mutta täytyy myöntää, että minulla oli kova kaipuu takaisin Pirkanmaalle, kun olen täällä tehnyt töitä. Pirkanmaa on kehittyvä maakunta ja Lempäälä Tampereen eteläpuolella sijaitseva kehittyvä kunta, nimenomaan etelä on mielestäni kasvusuunta. Ammatillisesti katsottuna tässä on suuret mahdollisuudet kehittää toimintoja ja itseään samassa.
– En koe olevani perinteinen byrokraatti. Hallinto on tietysti hallittava ja hoidettava hyvin, mutta omat intressini ovat kehitystoiminnassa ja kunnan kehittämisessä tulevaisuuteen niin, että selviämme. Emmekä vain selviä, vaan myös menestymme.
”Jättiläinen syödään paloissa”
Jotta Lempäälä menestyisi, on keskustan kehittäminen Heidi Rämön mielestä kunnan tulevaisuuden ydinkysymys.
– Keskusta kehittyy niiden suunnitelmien ja valintojen mukaisesti, mitä täällä teemme. Pelkästään muutto maaseudulta keskustaajamaan ei voi olla ratkaisu keskustan kehittymiseen. Pitää olla erilaisia mahdollisuuksia asua. Vahva keskusta ja sen uudet rakenteet takaavat, että Lempäälä on jatkossakin elävä ja hyvin toimeentuleva kunta.
Keskustavisio on Heidi Rämöstä realistinen, toteutettavissa oleva kokonaisuus, joka vaatii vain aikaa ja tahtoa.
– Jättiläinen syödään paloissa. Se on iso asia, joka täytyy tehdä vähitellen.
Liikkeelle Rämö lähtee kuuntelemalla kuntalaisten, yritysten ja yrittäjien mielipiteitä. Sisäisen perehdyttämisen jälkeen hän aikoo syyskuussa tehdä yrityskierroksen Lempäälän Kehityksen toimitusjohtajan Kari Löytyn valmistelun pohjalta. Perheyritystaustan kautta Rämöllä onkin vahva tuntuma yritysasioihin.
– Haluan kuulla yrittäjiltä, mitä kannattaa ja pitäisi tehdä ja minkä he näkevät tärkeäksi. Sieltä tulee varmasti ideoita. Yrittäjät myös voivat Kari Löytyn kautta ilmoittaa kiinnostuksensa vastaanottaa minut yrityskäynnille.
– Kunta on olemassa kuntalaisia varten, ja kuntalaisia ovat myös meidän yrityksemme. Näille kahdelle kun pystytään löytämään ratkaisuja ja palveluja, hyvin menee. Minun tehtäväni on pystyä lukujen valossa hahmottamaan tulevaisuuden suuntaviivoja ja ohjata kokonaisuutta niin, että se palvelee koko yhteisöä.
Viimeisimmät kommentit