Kurkistus Elinan surman kulisseihin

Klaus Kurki (Vesa Aalto) tunnustaa ripissä syntejään rovastille (Jukka Saarela). Kuva: Timo Järvelä

Klaus Kurki (Vesa Aalto) tunnustaa ripissä syntejään rovastille (Jukka Saarela). Kuva: Timo Järvelä

Juttusarjan kolmannessa osassa pääsemme kurkistamaan Teatteri Kurjen Elinan surma -näytelmän kulisseissa tapahtuvaan roolityön prosessiin ja kuulemaan mukana olevien ajatuksia. Näytelmän harjoitukset aloitettiin Vesilahden nuorisoseurantalolla maaliskuussa lukemalla käsikirjoitus ja keskustelemalla siitä yhdessä.

– Minulle oli tärkeää kuulla tarina tiimin suulla ja saada siitä palaute. Oli hienoa huomata, että jo ensimmäisessä lukutilanteessa ihmiset nauroivat

Äänenkäyttöä harjoittelevat Jukka Saarela, Johanna Pekola, Jarno Huuhtanen ja Tuulia Eskola. Kuva: Timo Järvelä

Äänenkäyttöä harjoittelevat Jukka Saarela, Johanna Pekola, Jarno Huuhtanen ja Tuulia Eskola. Kuva: Timo Järvelä

näytelmän koomisille kohdille, mutta myös liikuttuivat vahvasti tarinan traagisuudesta. Keskustelun pohjalta jatkoin kohtauksien viimeistelyä, näytelmän käsikirjoittaja ja ohjaaja Noora Kylliö muistelee.

Näytelmän tuottaja Timo Järvelä on ”Elinan surmalainen” jo toisessa sukupolvessa. Historiallinen projekti houkutteli hänet lähtemään mukaan. – Olen innoissani uudesta ja hienosta käsikirjoituksesta. Nooran intohimoisen työskentelyn takia uskoni lopputulokseen on vankka. Kaikella kunnioituksella, vanhat kristillispaatokselliset ja vanhoilliset käsikirjoitukset olivat jo nähneet paremmat päivänsä.

Käytännön aikataulujen ja esitysaikojen sopiminen tehtiin heti, jotta jokainen tietäisi mitä projektiin sitoutuminen tarkoittaa. Kylliö on valinnut näyttelijät siten, että lavalta löytyy kokemuksen omaavia näyttelijäystäviä vuosien varrelta, sekä intuition kautta valittuja uusia tulokkaita. Hänen mukaansa tällainen yhdistelmä on hedelmällisin kaikkien kannalta. Näyttelijät ovat osoittaneet alusta asti motivaationsa näytelmäprosessiin. Suomelan Elinan roolia näyttelee Lempäälästä alun perin kotoisin oleva Jemina Jaskari, jolla ei ennestään ole kokemusta näyttelemisestä näin isossa roolissa. Hän osoittaa motivaationsa ajamalla joka viikonloppu kodistaan Espoosta Vesilahteen.

– Elämä oli asettumassa paikoilleen. Pelkään jämähtäväni liiaksi paikoilleni ja hukkaavani elämäni arkiseen ajanjuoksuun. Siksipä, kun Noora kysyi mukaan projektiin, minun ei tarvinnut ajatella kahta kertaa lähtisinkö mukaan. Matka ei rasita, kun minua odottaa Vesilahdessa Elina ja nämä ihanat ihmiset.

Näytelmässä Suomelan Elina (Jemina Jaskari) kertoo haaveistaan ystävälleen Uoleville (Jarno Huuhtanen). Kuva: Timo Järvelä

Näytelmässä Suomelan Elina (Jemina Jaskari) kertoo haaveistaan ystävälleen Uoleville (Jarno Huuhtanen). Kuva: Timo Järvelä

Nykyään Lempäälässä asuva Jarno Huuhtanen on viimeksi näytellyt parikymmentä vuotta sitten ja silloinkin Vesilahden nuorisoseurassa.

– Jo ensimmäisten lukuharkkojen jälkeen olen ollut täysillä mukana. Treenipäiviä aina oikein odottaa ja porukkaa tulee jo ikävä muutaman päivän jälkeen. Kerta kaikkiaan huikeaa touhua, jota ei ymmärrä ennen kuin itse on mukana, kuvailee Uolevin, Elinan läheisen ystävän, roolia näyttelevä Huuhtanen. Lämmittelyjä, improvisaatiota, tunneilmaisua, lähestymisharjoituksia ja roolin rakentamista yhdessä… siinä ohjaaja Kylliön työmenetelmät näytelmän valmistamisen alkuprosessissa. Kylliö ei usko rooleihin eläytymisen syvälliselle tasolle syntyvän ilman yhdessä tehtyjä harjoituksia.

– Näytteleminen voi onnistua sillä, että lähdetään suoraan työstämään pelkän käsikirjoituksen kautta. Mutta aito eläytyminen roolihahmon olemukseen ja tunnemaailmaan, sekä suhteeseen toisiin roolihenkilöihin tarvitsee työstämistä laajemmin. Yhdessä loimme myös historian roolihahmoille, ja sitä kautta opimme ymmärtämään ja tuntemaan roolihenkilön persoonan; miksi roolihenkilö ajattelee, tuntee ja toimii näin. Lähiseudun teattereissa jo todella pitkään näytellyt vesilahtelainen Johanna Pekola tuo näytelmäporukkaan kokemusta ja vahvaa osaamista jaettavaksi.

– Minut on yllättänyt se, miten hurjasti oma rooli on mennyt pienessä ajassa ihon alle. En muista koskaan aikaisemmin näin isossa mittakaavassa sen tapahtuneenkaan, vaikka näytelmiä on minulla takana jo yli neljäkymmentä. Suurin syy siihen on ollut yhdessä tehty analyysi näytelmästä ja sen hahmoista. Sekä lämmittelyharjoitukset, joissa on haettu kokonaisvaltaista tunneilmaisua ilmeitä, eleitä, liikkeitä ja kosketusta myöden, kuvailee Klaus Kurkeen rakastuneen Kirstin roolia esittävä Pekola.

Kylliön mukaan harjoitusten kautta myös näyttelijöiden välinen suhde lähentyy ja syntyy yhteisö, jossa voi rohkeammin heittäytyä, rikkoa omia rajoja ja

Jemina Jaskari ja Vesa Aalto ”Tuntemattoman sotilaan” taistelussa. Kuva: Timo Järvelä

Jemina Jaskari ja Vesa Aalto ”Tuntemattoman sotilaan” taistelussa. Kuva: Timo Järvelä

estoja sekä tunteiden näyttäminen helpottuu. Porukan kuopus on vesilahtelainen 17 –vuotias Anni Grönberg. Hän esittää näytelmässä Elinan ystävää, Suomelan piikaa, Ainoa. Äärettömän lahjakas nuori nainen on aiemmin esiintynyt lastennäytelmissä.

– Olen oppinut harjoitusten avulla tuntemaan Ainon. Lähestymisharjoitukset ovat auttaneet luomaan ja hahmottamaan suhteita muihin roolihahmoihin sekä luoneet näyttelijätiimistä tiiviin ja välittävän porukan, johon tuntee aina olevansa tervetullut! Näytelmä sisältää valtavan laajan kirjon eri tunnetiloja. Haasteellisinta varmaan on ollutkin oppia käsittelemään niitä.

Laukon kartanon herran Klaus Kurjen roolia esittävä ex-vesilahtelainen Vesa Aalto on myös uusi tulokas teatterin lavalla. Kylliö tutustui Aaltoon jo pari vuotta sitten yhteisen, Vesilahden historiaa käsittelevän, keskustelun lomassa.

– Sanoin Vesalle seuraavan kerran kun nähtiin, että kun kirjoitan Elinan surma -näytelmän uusiksi jonain päivänä, ja jos sen itse ohjaan näyttämölle, niin tahdon hänet Klausin rooliin, Kylliö muistelee muutaman tapaamisen jälkeen syntynyttä vahvaa intuitiota Vesasta. Moni varoitteli ohjaajan rohkeaa valintaa; kokematon kaveri ja valtavan haastava rooli. Kylliö kuitenkin luotti vaistoonsa. Vaiherikkaiden aikojen jälkeen Aalto viimeinkin otti rohkeasti vastaan uuden ja ison haasteen.

– Onneksi lähdin mukaan, kyllä sellainen kipinä on syttynyt. Olen kerta kerralta saanut Klausista enemmän irti. Se lisää itsevarmuutta. Rooliin eläytyminen on joka kerta nautinto, jolloin ei huomaa edes ajan kulua. Pidän todella paljon siitä fiiliksestä, kun lavalla itsekin tajuan olevani roolissa. Hienoa tuntea esimerkiksi, miten oikeasti suuttuu Klausina.

Näytelmä sisältää valtavan määrän tunnetiloja. Niiden saaminen aidosti esiin jokaisesta näyttelijästä on vaativa haaste ohjaajalle.

– Olen äärettömän ylpeä tiimistäni jo tässä vaiheessa, vaikka työtä vielä riittää. Näyttelijät ovat äärettömän motivoituneita harjoittelemaan ja valmiita eläytymään vahvasti omaan rooliinsa. Tunnetilojen vuoristoradalla ei ole helppoa. Pitää pystyä nopeasti vaihtamaan tunnetila toiseen. Keskittyminen oman roolihenkilön tunnetilaan on myös vaativaa, jos se eroaa samanaikaisesti kohtauksen yleisestä tunnelmasta. Uskon, että katsojalle näytelmän roolihenkilöiden tunnelataukset ovat kyllä takuulla mieleen, hehkuttaa ohjaaja Kylliö.

Improvisaatio harjoituksessa ”Spidermaneina” Juuso Lähdekorpi ja Riina Parviainen. Kuva: Timo Järvelä

Improvisaatio harjoituksessa ”Spidermaneina” Juuso Lähdekorpi ja Riina Parviainen. Kuva: Timo Järvelä

Syyskuussa kantaesityksensä saavassa Elinan surmassa näyttelevät myös Jukka Saarela, Riina ja Mika Parviainen, Valtteri Huhdankoski, Tuulia Eskola, Anne-Maija Hakala, Juuso Lähdekorpi ja Pekka Murto.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>