Maan suurin petolintu merikotka pesi Vesilahdella

Vesilahden merikotkaparin poikanen on upea ilmestys mahtavine nokkineen ja tappokynsineen. Jere Toivola tarvitsi kahden käden syliotteen, jotta kotkanpoika saatiin rengastettua ja mitattua ennen palauttamista pesälinnaansa. Elokuussa merikotkan poikaset ovat jo lentokykyisiä ja lentelevät laajoilla alueilla. Kuva: Mikko Honkiniemi

Vesilahden merikotkaparin poikanen on upea ilmestys mahtavine nokkineen ja tappokynsineen. Jere Toivola tarvitsi kahden käden syliotteen, jotta kotkanpoika saatiin rengastettua ja mitattua ennen palauttamista pesälinnaansa. Elokuussa merikotkan poikaset ovat jo lentokykyisiä ja lentelevät laajoilla alueilla. Kuva: Mikko Honkiniemi

Sitä osattiin odottaa. Petolintutkijat olivat jo useamman vuoden varmoja siitä, että merikotka pesii Pirkanmaan ensimmäisenä kuntana juuri Vesilahdella. Pesimäaikana nähtiin monena vuonna vanhoja valkopyrstöisiä eli sukukypsiä merikotkia, pareittainkin, mikä viittasi vahvasti pesintään.

Heinäkuussa varmistui lopultakin merikotkan pesintä Vesilahdessa Mikko Honkiniemen ja Jere Toivolan löytämällä poikaspesällä. Kaksi lähes lentokykyistä poikasta kyyhötti valtavassa risulinnassa. Toisen poikasen Mikko rengasti, mutta toinen poikanen oli jo niin iso, että olisi lähtenyt lentoon, joten se sai jäädä rauhassa pesäänsä.

Tänä kesänä varmistui myös Orivedellä  merikotkan pesintä, joten  Pirkanmaa sai uuden uljaan  pesimälajin kahdessa kunnassa. Mutta jatkoa seuraa.

Petolinturengastajat ovat seuranneet tarkkaan vanhojen merikotkien pesimäaikaisia liikkeitä koko maakunnassa. Useiden havaintojen perusteella Pirkanmaalla on todennäköisesti useampiakin pesiviä merikotkapareja, kuin vain Vesilahden ja Oriveden parit. Vesilahdessa saattaa pesiä toinenkin merikotkapari. Sukukypsistä merikotkista on tehty pesimäaikaisia havaintoja tänä kesänä myös Nokialla ja Hämeenkyrössä.

– Saalista jaloissaan kantava merikotka on hyvä vihje pesinnästä, kertoo Heikki Lokki, merikotkatyörymän jäsen.

Merikotka on lailla rauhoitettu kookas petolintu, jonka menestystarina sukupuuton partaalta  on pitkäjänteisen, vuosikymmeniä kestäneen suojelutyön tulosta. Kun vuonna 1975 merikotkan poikasia kuoriutui vain 4, niin vuonna 2014 luku oli 459. Tänä kesänä WWF:n merikotkatyöryhmän inventoijat  varmistivat 451 asuttua merikotkareviiriä, joilta löydettiin 414 poikasta.

Merikotka on lailla rauhoitettu petolintu, kuten maan kaikki muutkin petolinnut.

Ympäristöministeriön päätöksellä merikotkalle on määritelty ohjeellinen 7 400 euron arvo.

Vanhan ja sukukypsän merikotkan paras tuntomerkki on valkoinen pyrstö, mikä näkyy lennossa selvästi. Samoilla alueilla keväästä saakka nähtävät vanhat merikotkat viittaavat pesintään. Kuva: Kari Isokivijärvi.

Vanhan ja sukukypsän merikotkan paras tuntomerkki on valkoinen pyrstö, mikä näkyy lennossa selvästi. Samoilla alueilla keväästä saakka nähtävät vanhat merikotkat viittaavat pesintään. Kuva: Kari Isokivijärvi.

 

Teksti: Hannu Järvinen

 

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>