Sarjassa esitellään Vesilahden luonnon arvokohteita

Päiväretki Vesilahden luontoon: Koskenjoen reitti

Suvannossa Tarimaan padon alla kasvaa jykeviä tervaleppiä. Virtaavassa vedessä voi kohdata saukon. Kuva: Arto Hämäläinen

Suvannossa Tarimaan padon alla kasvaa jykeviä tervaleppiä. Virtaavassa vedessä voi kohdata saukon. Kuva: Arto Hämäläinen

Koskenjoki

Vesilahdessa on vähän jokia, nekin yleensä kapeita ja ojamaisia. Koskenjoki on näistä jokimaisin, suupuoleltaan viidenkymmenen metrin leveyttä tavoitteleva ja yläjuoksullaan pikku koskina kohiseva virta. Paras keino tutustua tähän noin kuuden kilometrin mittaiseen jokeen on kanootti, jolla sitkeä meloja pääsee kulkemaan Mantereenjärven ja Tarimaan välisen noin viiden kilometrin matkan. Sitkeyttä tarvitaan matkan loppupuolella, jossa uoma kapenee loppukesästä vain parin metrin levyiseksi. Jos ei omista kanoottia, voi sellaisen vuokrata Koskenkylän Koskenvoimasta.

Myllyä ei Tarimaalla enää ole, mutta vanha myllypato muistuttaa ajoista, jolloin Vesilahdessakin oli jonkinmoinen jauhatuslaitos melkein joka purossa. Keväällä vettä  ja pauhua riittää. Kuva: Arto Hämäläinen

Myllyä ei Tarimaalla enää ole, mutta vanha myllypato muistuttaa ajoista, jolloin Vesilahdessakin oli jonkinmoinen jauhatuslaitos melkein joka purossa. Keväällä vettä ja pauhua riittää. Kuva: Arto Hämäläinen

Keskiosiltaan joki kiemurtelee peltoaukeiden välissä melko syvällä omassa pikku kanjonissaan. Retkeilijän kannalta joki on kiinnostavimmillaan suupuolellaan sekä Tarimaan myllypadon ympäristössä. Suupuolen leveä uoma mutkittelee rehevien rantaniittyjen ja viidakkomaisten metsien keskellä. Virtaus on niin leppoisa, että sitä tuskin huomaa.

Ylhäällä Tarimaalla uoma on jo kapea ja kanootin joutuu nostamaan vedestä viimeistään myllypadon parimetrisen putouksen juurella. Kohisevan padon alapuolella on pieni suvanto, jossa kasvaa jykevää tervaleppää ja smaragdinvihreät neidonkorentourokset käyvät kiivasta reviirikamppailua.

Jalkaisin kannattaa jatkaa matkaa muutama sata metriä. Padon yläpuolisen patoaltaan reunaa seuraten pääsee katsomaan noin sata metriä pitkää koskiketjua, joka päättyy vasta hieman ennen Onkemäenjärveä. Täällä Koskenjoki on todellinen koskien joki. Kohisevimmillaan virta on huhtikuussa lumien sulaessa. Onnekas kulkija voi päästä näkemään saukon pulahtelemassa.

 

Onkemäenjärvi

Onkemäenjärvi on valtakunnallisesti arvokas lintuvesi ja kuuluu Natura 2000-alueisiin. Alue rauhoitettiin vuonna 2005 yksityiseksi luonnonsuojelualueeksi. Alueella liikkumista ei ole rajoitettu. Järvi on hyvin matala, syvimmillään noin kaksi metriä, ja avointa vesialuetta on vähän, sekin pääosin kelluslehtisten kasvien peitossa. Rantoja reunustavat monin paikoin leveät vaihettumisalueet, luhtasuot, sekä korkeat  järvikorte- ja järviruokovyöhykkeet. Länsirannalla on tulvakoivikoksi maatunut entinen lahdenperukka. Mataluus ja luhdat ovat perua noin 100 vuotta sitten tehdystä pinnanlaskusta. Kovaa rantaa ja avovettä on lähinnä itäosassa, johon myös ranta-asutus painottuu.

Rauhoitettu Onkemäenjärvi on Vesilahden parhaita lintuvesiä ja siellä saattaa tavata harvinaisiakin lajeja. Parhaat näköalat järvelle aukeavat kaakkoisrannan Jalajankalliolta. Kuva: Arto Hämäläinen

Rauhoitettu Onkemäenjärvi on Vesilahden parhaita lintuvesiä ja siellä saattaa tavata harvinaisiakin lajeja. Parhaat näköalat järvelle aukeavat kaakkoisrannan Jalajankalliolta. Kuva: Arto Hämäläinen

Järven läheisyydessä kiemurtelee useitakin teitä, mutta sattumalta kulkija ei vesinäkymän eteen tupsahda. Järvi on nimittäin harvinaisen hyvin kätkössä korkean rantakasvillisuuden takana, eikä edes länsirantaa viistävältä pengertieltä näe kesäaikaan juuri vilaustakaan järvenselästä.

Jos on valmis näkemään hieman vaivaa, on tarjolla kuitenkin luonnon itsensä rakentama lintutorni järven kaakkoisrannalla. Jalajankallio on paitsi kaunis kallioalue myös erinomainen paikka tarkkailla luonnonsuojelualueen elämää. Sinne päästäkseen joutuu kävelemään muutaman sata metriä. Polkupyörällä liikkuva selviää lyhyemmällä patikoinnilla kuin autoilija.

Kalliolla kiikaroijan on mahdollista bongata muun muassa uhanalaiset tukkasotka, punasotka ja rantasipi, naurulokkiyhteisö, laulujoutsen, kurki ja kaulushaikara. Vaikkeivat linnut kiinnostaisikaan, on Onkemäenjärven kauniista maisemasta ja eväistä nautiskellen helppo kuluttaa pari aurinkoista kesäpäivän tuntia.

Onkemäenjärvessä on vähän avovettä varsinkin loppukesästä, jolloin kelluslehtiset kasvit ovat runsaimmillaan. Rehevän järven umpeenkasvua on rajoitettu niittämällä ja ruoppaamalla. Kuva: Arto Hämäläinen

Onkemäenjärvessä on vähän avovettä varsinkin loppukesästä, jolloin kelluslehtiset kasvit ovat runsaimmillaan. Rehevän järven umpeenkasvua on rajoitettu niittämällä ja ruoppaamalla. Kuva: Arto Hämäläinen

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>