Lähidemokratiaseminaarin voi käydä katsomassa kokonaisuudessaan osoitteessa lvs.fi/live.

Lähidemokratiaherkkyyttä ja lisää luottamusta

Jenni Airaksinen korosti luottamuksen tärkeyttä. -Ilman luottamusta kunnalla ei ole mitään.

Jenni Airaksinen korosti luottamuksen tärkeyttä. -Ilman luottamusta kunnalla ei ole mitään.

Lempäälän lähidemokratiahanke huipentui ja vedettiin yhteen Ideaparkissa 25.  elokuuta järjestetyssä lähidemokratiaseminaarissa. ”Ei lukemalla uimaan opi, veteen on mentävä” -niminen tilaisuus oli kaikille avoin ja sitä pystyi seuraamaan myös suorana Lempäälän-Vesilahden Sanomien nettisivuilta. Katsojilla oli mahdollisuus kommentoida käynnissä olevaa keskustelua tai esittää kysymyksiä tekstiviesteillä.

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Tuula Petäkoski-Hult avasi tilaisuuden, ja kertoi, että vaikka hanke päättyy ei työ lähidemokratian puolesta ole tullut valmiiksi.

– Varmasti tänäänkin saamme eväitä, että minkälaisilla välineillä meidän pitää sinne lähidemoratiaveteen mennä, jotta opimme uimaan, hän totesi.

Kuntien uudistuksia tutkinut Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun lehtori Jenni Airaksinen totesi seminaarissa, että Lempäälässä on hankkeen aikana oivallettu erittäin olennaisia asioita lähidemokratiasta.

–  Niitä asioita voidaan pohtia vielä laajemmin osallisuuskäsitteen kautta. Viimeisen viiden vuoden aikana olen alkanut kiinnittämän huomiota, että rakeenteellisten muutosten lisäksi myös kunnan ja kuntalaisten välisellä rajapinnalla tulisi tapahtua jotakin olennaista.

Airaksisen mukaan osallisuus on tärkeää ja sille tulee suuri painoarvo etenkin tilanteessa, jossa hallinnolliset rakenteet etääntyvät  ihmisten arjesta.

– Etääntymistä voi tapahtua monesta syystä. Kuntaliitos on yksi syy ja toinen on kasvu. Kunnan kasvaessa syntyy uusia ryhmiä ja sitoutettavia tahoja. Tässä kohdassa lähidemokratian ja osallisuuden ajatus on erinomaisen tärkeä. Osallistuminen on tekemistä, mutta osallisuus on kokemista. Kaikenlainen osallistuminen tuottaa osallisuuden kokemuksia, paitsi silloin kun se menee päin mäntyä ja tuottaa syrjäyttävää kokemusta.

Julkinen toiminta ja kansalaisyhteiskunta tarvitsee väliinsä liimaa, jona osallisuus toimii. Jotta osallisuuden kokemus syntyisi on tärkeää saada osallistua merkityksellisiin asioihin. Lisäksi kuntalaisten luottamus kuntaan on ensisijaisen tärkeää, Airaksinen korosti.

– Ilman luottamusta kunnalla ei ole mitään.

Hyvinvoinnin kokemusta on alihyödynnetty

Sosiaaliset verkostot auttavat yksilöitä tekemään asioita joihin he eivät yksin pystyisi. Ne luovat esimerkiksi kokemusta hyvinvoinnista. Hyvinvoinnin kokemus on Airaksisen mukaan täysin alihyödynnetty resurssi. Ilman vuorovaikutusta ei ole osallisuutta.

– Vuorovaikutus on sellainen avain ymmärtämiseen ja yhteisiin tulkintoihin, jonka arvoa ei voi yhtään vähätellä. Olemme hyvin vuorovaikutteisessa maailmassa sosiaalisen median kanssa pitää olla tarkkana, ettei muu vuorovaikutus rapaudu.

Airaksinen kertoi esimerkin Tampereen yliopiston, Kuntaliiton ja erään palvelumuotoilutoimiston yhteisestä operaatiosta Kainuussa. Tavoitteena oli löytää palveluita joilla parannetaan syrjäytymisvaarassa olevien nuorten ja yksin asuvien vanhusten hyvinvointia.

– Huomasimme, että mitä enemmän ihmisiä ja vuorovaikutusta, sitä enemmän hyvinvointia. Ihmiset luovat hyvinvointia. Ei sinne vesijumppaan mennä jumppaamaan vaan kohtaamaan ihmisiä.

Myös auttaminen luo hyvinvointia. Ei välttämättä aina autettavalle, mutta ainakin auttajalle.

– Hyvinvointi on kokemus eikä se liity välttämättä siihen onko kremppaa. Oma hyvinvointikäsitykseni oli ennen tätä Kainuun keikkaa hyvin terveyskeskeinen. Nyt se on jotain muuta. Terveydellisesti huonot päivät kestettiin kun oli muuten hyvä meininki. Hyvinvoinnin pahimmat nakertajat ovat yksinäisyys ja passivoituminen, joten ratkaisu on yhdessä tekeminen.

Johtopäätösten seurauksena Kainuuseen koottiin Arjen pelastajat -konsepti. Perusidea on se, että nuorista kerätään joukko auttamaan ikäihmisiä. Sillä tuodaan vuorovaikutusta eri ikäryhmien välillä ja vähennetään yksinäisyyden, eritäytymisen ja syrjäytymisen riskiä.

Lähidemokratiaherkkyys on tärkeää

Kalle Oinas toi seminaariin terveisiä päivähoidon osallisuusfoorumista kuntalaisen näkökulmasta. Foorumiin kuului päivähoidon käyttäjiä eri puolilta kuntaa ja erilaisista elämäntilanteista ja se kokoontui viidesti eri päiväkodeissa.

– Keskustelu oli avointa ja monipuolista ja näkökulmia tuli paljon. Emme olleet päättävä elin, mutta kehitysideamme otettiin onkeen ja jalkautettiin nopeasti päiväkodeille.

Nuorisovaltuuston puheenjohtaja Heidi Hannula toivoi lisää nuoria mukaan nuorisovaltuuston toimintaan.

Nuorisovaltuuston puheenjohtaja Heidi Hannula toivoi lisää nuoria mukaan nuorisovaltuuston toimintaan.

Lempäälän nuorisovaltuuston puheenjohtaja Heidi Hannula kertoi puheenvuorossaan nuorisovaltuuston saaneen kunnassa hyvän vastaanoton.

– Saamme apua tarvittaessa, mutta sitä ei kuitenkaan tyrkytetä. Nuorten pitää saada toimia itse ja itsenäisesti. Toki välillä pitää auttaa, mutta jos tulee erehdyksiä niin niistä opitaan ja tehdään ensi kerralla paremmin.

Hallintopäällikkö Topi Tolvanen totesi

miten tärkeäksi lähidemokratiahankkeen aikana on koettu valmistelussa olevien asioiden oikea-aikainen tiedottaminen ja sopiva paketointi. Luottamus luodaan niiden lisäksi valmiudella lähteä aktiiviseen kuntalaiskeskusteluun.

– Toivon, että meille jäisi hankkeesta käteen lähidemokratiaherkkyyttä eli kuntalaiskeskustelua valppaasti kuuntelevaan otetta. Silloin nähtäisiin mihin se tarve ja osallistumishalukkuus erityisesti kohdistuu.

Tolvanen keroi, että yksi olennaisimmista asioista lähidemokratian toteutumisessa on keskeneräisyyden sietäminen valmistelluissa asioissa. Asioiden altistaminen kansalaiskeskustelulle keskeneräisinä ja palautteen, kritiikin ja ehdotusten vastaanottaminen voi toisinaan olla vaikeaa.

Lähidemokratiatoimikunnan puheenjohtaja Tuula Linnusmäki pohti miten saada niiden kuntalaisten ääni kuuluviin, jotka eivät ole aktiivisia puolueissa tai muuten kunnallispolitiikassa.

– Demokratian toteutumiseksi tarvitsemme kohtaamisia, kohtaamisia ja kohtaamisia, vuorovaikutusta ja lisää avoimmuutta. Paljon lisää avoimmuutta. Pois poteroista ja asioiden vastakkainasettelusta. Keskustelua, ei oikeasta ja väärästä, vaan kykyä vastaanottaa myös omasta mielipiteestä eroavia ajatuksia.

Jenni Airsksisen tavoin myös projektisuunnittelija Anna Kulmakorpi korosti luottamuksen tärkeyttä lähidemokratiassa. Luottamuspulaa on hänen mukaansa sekä kuntalaisilla ja luottamushenkilöillä.

– Lääke luottamuspulan selättämiseen on vuorovaikutus, selkokielinen viestintä ja asioiden sopiva paketoiminen, Kulmakorpi totesi.

 

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?