– Tämä on helppo resepti. Lisätään yhtä paljon jauhoja, kananmunia ja sokeria. Sekaan tulee myös kaksi teelusikallista vaniljasokeria, Leena Rautkivi opastaa.
14-vuotias Destine Kabengano vatkaa munia ja sokeria vaahdoksi. Äiti Sylvie Bamuswekere tekee vierellä muistiinpanoja. Tekeillä on täytekakku 8-vuotiaan tyttären syntymäpäivän kunniaksi.
Lempääläläinen Leena Rautkivi on kesän ajan opastanut pakolaisperhettä suomalaisen ruoan saloihin. Bamuswekere ja hänen kaksi vanhinta tytärtään tekevät joka lauantai kahdesta kolmeen tuntia ruokaa Rautkiven kodissa.
Maistamaan on jo päästy muun muassa lihamureketta, makaronilaatikkoa, kinkkulaatikkoa, pullaa, marjapiirakkaa, sämpylöitä, mansikkarahkaa ja marjakiisseliä.
– Teemme ruokaa sen mukaan, mitä he haluavat. Ruisleipä oli ensimmäisiä asioita, mitä teimme, ja he ovat ihastuneet siihen, Leena Rautkivi nauraa.
– Kaikki lapseni eivät syö sitä, mutta suomalainen ruoka on hyvää, seitsemänlapsisen perheen äiti Sylvie Bamuswekere kertoo suomeksi.
Ruokaa laitetaan aina reilusti niin, että Bamuswekere voi viedä sitä kotiin muulle perheelle. Hän ottaa ruoanvalmistuksessa käytettyjen raaka-aineiden tyhjät pakkauksetkin mukaansa, jotta hän tietää ostaa kaupasta samoja tuotteita itse.
Ruoanlaittoa, säilöntää ja soutelua
Kongon demokraattisesta tasavallasta kotoisin oleva Sylvie Bamuswekere ja hänen perheensä saapui tammikuussa Lempäälään 12 kiintiöpakolaisen ryhmässä.
Perhe asui Kongossa Uviran kaupungissa, missä Sylvie työskenteli yksityissairaalassa kätilönä ja hänen miehensä toimi opettajana. Sota ajoi perheen pakoon. He asuivat Malawissa pakolaisleirillä yhdeksän vuotta ennen Suomeen ja Lempäälään pääsyä.
Tällä hetkellä Sylvie Bamuswekere opiskelee suomen kieltä Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksessa. Leena Rautkiveen hän tutustui talvella seurakunnan järjestämässä pakolaisten tulojuhlassa.
Eläkkeellä olevat Jouko ja Leena Rautkivi toimivat nyt heidän tukiperheenään. Ruoanlaiton lisäksi yhdessä on muun muassa käyty soutamassa ja pompittu trampoliinilla.
– Olen opettanut heitä myös säilömään marjoja, jotta perheellä olisi marjoja talvellakin, Rautkivi mainitsee.
Suomen Lähetysseuran palveluksessa ja ystäväpalvelutoiminnassa aktiivisesti mukana olleelle Leena Rautkivelle kohtaamiset ovat olleet avartavia ja antoisia.
– Tämä on hienoa vuorovaikutusta. Olen saanut niin paljon. Monta hauskaa tilannetta on seurannut siitä, että he ymmärtävät asiat oman kulttuurinsa kautta ja minä omani.
Viimeisimmät kommentit