Sähköisiin yo-kokeisiin valmistauduttiin Lempäälässä perjantaina äidinkielen harjoituskokeella

Hyvin pelitti, tuumasivat nuoret

– Jos sähköpostia osaa käyttää, osaa käyttää myös uutta yo-järjestelmää, arvioivat Santeri Virtanen ja Topi Suoniemi. Kuva: Katariina Rannaste

– Jos sähköpostia osaa käyttää, osaa käyttää myös uutta yo-järjestelmää, arvioivat Santeri Virtanen ja Topi Suoniemi. Kuva: Katariina Rannaste

– Onko meillä verkkopiuhat jossain, opintovapaaltaan kirjoituksia seuraamaan piipahtanut opettaja Mika Setälä tiedustelee.

– Aivan, ja missäs kuulokkeet ovat, rehtori Erkki Hytönen kysyy.

Pientä hapuilua on perjantaina ilmassa, kun alkamassa on vapaaehtoinen ennakkoharjoituskoe äidinkielessä. Kokeella testataan sähköiseksi muuttuvan ylioppilastutkintojärjestelmän toimivuutta.

Puuttuva välineistö löytyy pian ja nuoret pääsevät kiinnittämään piuhoja läppäreihinsä ja lattian alla oleviin pistokkeisiin.

Yksi äidinkielen kirjoittajista on toisen vuosikurssin opiskelija Elli Kiiskinen, jota koetilanne ei jännitä. Onhan nuoria perehdytetty käytäntöihin jo aiemmin.

Kolmannen vuoden opiskelijoiden Topi Suoniemen ja Santeri Virtasen päät pysyvät niin ikään viileinä, sillä kyseessä ei oikeastaan ole oikea yo-koe.

– Oikeassa on varmasti oma jännityksensä. Tämä täytyy ottaa harjoituksen kannalta, Virtanen toteaa.

Noin kolme tuntia myöhemmin…

Hyvillä mielin tulevaan. Elli Kiiskisen mukaan harjoituskokeesta jäi hyvä fiilis. Kuva: Katariina Rannaste

Hyvillä mielin tulevaan. Elli Kiiskisen mukaan harjoituskokeesta jäi hyvä fiilis. Kuva: Katariina Rannaste

Mitkä ovat nuorten fiilikset kokeen jälkeen? Koneet ja yhteydet toimivat kuulemma moitteettomasti.

– Se oli mukavaksi tehty koe, viimeisenä luokasta poistunut Elli Kiiskinen toteaa.

– Kokeen tekeminen otti aikansa, koska halusin, että se onnistuu. Teksti oli kuitenkin minulta ensimmäinen, mikä lähtee YTL:lle. Hyvä fiilis jäi.

Yo-kokeen tasoa vastaavat koetehtävät sisälsivät tekstiä ja videoklippejä. Kysymykset liittyivät mediaan, joista osa oli kohdennettu sosiaaliseen mediaan.
Myös Santeri Virtasen mielestä koe toimi hienosti. Yhteydessä hänen mukaansa tosin oli parin sekunnin häiriö, mutta se meni ohi niin nopeasti, ettei sitä välttämättä edes huomannut.

– Kaikki tehtiin läppärillä, mutta suunnittelupaperi sai olla vierellä.

– Saa nähdä, miten homma isommalla porukalla toimii, hän pohtii.

Koe yllätti Topi Suoniemenkin positiivisesti, vaikka hän kuvaa olevansa enemmän kynä- ja paperimiehiä.

– Koneella kirjoittaminen tapaa itsellä mennä etusormilla tökkimiseksi. Yllätyin silti, että kolmen tunnin esseeseen meni itseltä noin tunti. Kirjoittaminen koneella oli kuitenkin nopeampaa kuin käsin.

– Ohjelma myös laski sanamäärän, mikä oli iso helpotus entiseen.

 

Tositoimiin päästään ensi syksynä

 

Alkamassa on äidinkielen harjoituskoe Lempäälän lukiossa. Äidinkieli kirjoitetaan virallisesti sähköisenä syksyllä 2018. Perjantaina vain harjoiteltiin. Kuva: Katariina Rannaste

Alkamassa on äidinkielen harjoituskoe Lempäälän lukiossa. Äidinkieli kirjoitetaan virallisesti sähköisenä syksyllä 2018. Perjantaina vain harjoiteltiin. Kuva: Katariina Rannaste

Ensimmäiset sähköiset ylioppilaskirjoitukset järjestetään syksyllä 2016. Lempäälässä sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin otettiin tuntumaa viime perjantaina, kun lukio osallistui valtakunnalliseen äidinkielen testikokeeseen.

– Koe tehtiin Ylioppilastutkintolautakunnan ohjauksessa, rehtori Erkki Hytönen kertoi.

Se tarkoitti, että vapaaehtoiseen kokeeseen osallistuvilla oppilailla piti muun muassa olla kannettavat tietokoneet, joiden akut oli ladattu. Koneiden tuli toimia verkkovirralla, eikä yhteys saanut olla langaton. Tehtävät jaettiin sähköisen järjestelmän kautta.

– Oleellista on, että kone on pois ulkoverkosta, Hytönen toteaa.

– Jos koe haluttaisiin tehdä langatonta verkkoa käyttäen, siihen pitää anoa ylioppilastutkintolautakunnalta lupa. YTL on antanut ohjeen, millä etäisyydellä viereisten rakennusten tulee olla, jottei kukaan käytä langattomuutta hyväkseen ja yritä vilppiä.

Opiskelijoiden tietokoneita ei kokeeseen tullessa tarkisteta ja jatkossa he voivat marssia paikalle vaikka oman koneensa kanssa.

– Koneella ei ole väliä, sillä muistitikulla tulevan ohjelman pitäisi sulkea kaikki muu pois, paitsi se, minkä YTL sallii nähtävän. Valvojat myös seuraavat koneella työskentelyä, Hytönen kertoo.

Kokeeseen valmistautuminen oli kuin agenttielokuvasta ikään. Ennen koetta rehtori Hytönen oli omilla pankkitunnuksillaan ladannut netistä muistitikulle äidinkielen tehtävät. Huoneessaan olevassa holvissa hän säilytti YTL:n avainlukulistoja ja tehtävien purkukoodeja.

– Kokeen alkaessa tehtävät avataan purkukoodilla ja jaetaan jokaiselle koneelle.

– Kun koe päättyy, vastaukset laitetaan samalle muistitikulle, millä tehtävät tulivat. Lataan vastaukset pankkitunnuksillani YTL:n sivustolle ja annan opettajille oikeudet ryhtyä arvostelemaan, hän kuvaa.

Seuraava sähköisen ylioppilaskokeen harjoituskoe järjestetään 6. huhtikuuta 2016.

Sähköiseen ylioppilaskokeeseen siirrytään vaiheittain niin, että filosofia, maantiede ja lyhyt saksa kirjoitetaan ensimmäisinä sähköisinä aineina syksyllä 2016. Täysin sähköistä pitäisi olla keväällä 2019.

Oman lisänsä Lempäälän lukion sähköisiin yo-kirjoituksiin valmistautumiseen tuo muutto Tredun ja lukion yhteiseen rakennukseen Valkeakoskentielle elokuussa 2017, keskellä sähköisten yo-kirjoitusten sisäänajoa.

– Tilojen suunnittelussa on huomioitu ylioppilaskirjoitusten muuttuminen sähköisiksi, Erkki Hytönen toteaa.

 

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>