Lempäälän vanhin kunnallinen koulu, Lempoisten koulu, on saatu kokonaisuudessaan käyttöön mittavan remontin jälkeen. Vaikka tässä yhteydessä tehtiin sekä uudisrakentamista, että saneerattiin vanhaa osaa, on koulutyö kuitenkin sujunut keskeytyksettä koko ajan. Myös aikataulu on ollut poikkeuksellisen tiukka, sillä kaikki rakennustyöt tehtiin vain kahden vuoden aikana. Talousmielessäkin urakka oli valtava.

Järki ja tyyli sanelivat Lempoisten kouluremontissa

Juoksurata ja pituushyppypaikka sijaitsevat liikuntahallin vieressä.

Juoksurata ja pituushyppypaikka sijaitsevat liikuntahallin vieressä.

Kun saapuu Lempoisten uudistetun koulun pihaan, voi heti panna merkille, että kaikkialta huokuu tyylikkyys, käyttökelpoisuus ja järkevät ratkaisut. Ensimmäisenä pistää silmään se, että esimerkiksi pyörätelineet on siististi pultattu pihan asfalttiin. Koulussa on kaikkialla panostettu myös esteettömään liikkumiseen, sillä täällä on päästävä kulkemaan niin pyörätuoleilla kuin erilaisilla työntörattaillakin.

– Meillä oli alusta alkaen tarkoituksena, että emme halua pelkästään hienoja uusia tiloja, vaan kaikki tehdään käyttökelpoisuuden ja toiminnan ehdoilla, toteavat rehtori Jaana Selkilä ja apulaisrehtori Janne Viitala kuin yhdestä suusta.

Toisen hissiaulan katosta roikkuu omin voimin toteutettu upea dinosaurus.

Toisen hissiaulan katosta roikkuu omin voimin toteutettu upea dinosaurus.

Koulun toiminnan laajeneminen

Lempoisten koulu on aloittanut toimintansa jo vuonna 1873 Ryynikässä. Nykyisellä paikallaan koulu aloitti vuonna 1953. Koulu toimi myös Lempäälän kansalaiskouluna ja yläasteena vuoteen 1982 asti. Koulun peruskorjaus toteutettiin vuosina 1990-1991 ja silloin rakennettiin tilat myös harjaantumisopetusta varten. 2000-luvulla koulun toiminta koko ajan laajeni ja oppilasmäärä kasvoi niin, että opetuskäytössä oli entisen asuntolan lisäksi lisärakennukset koulun pihalla ja lukion takana.

– Koulun laajentamista ja uudistamista alettiin pakon edessä suunnitella jo vuonna 2007 ja valtionapuakin haettiin useampaan kertaan, lopulta kuitenkin huonolla menestyksellä, kertaa Lempäälän kunnan rakennuttajapäällikkö Mervi Järvinen projektin alkuvaiheita.

– Lopulta saimme valtionapua vain 750 000 euroa ja nekin rahat tulivat veikkausvoittovaroista. Näin ollen lähes koko 19 miljoonan kustannus jäi Lempäälän kunnan maksettavaksi ja se onkin kautta aikojen kunnan suurin yksittäinen investointi.

Kun sitten päätös koulun laajentamisesta ja remontoinnista oli tehty, tapahtumat lähtivät liikkeelle nopeasti. Arkkitehti Mikko Uotila piirsi ensimmäiset kuvat vuonna 2012. Koulun opettajat kävivät samoihin aikoihin tutustumassa uusin kouluihin ympäri Suomen ja käyntien perusteella voitiin piirustuksia muokata paremmiksi.

– Myös ison rakennusmassan suunnitteleminen pienelle tontille oli arkkitehdilta melkoinen suoritus, kommentoi Janne Viitala suunnitteluvaihetta.

Rakennustyö alkaa

– Oikeastaan aivan ensimmäinen osa uudistusurakkaa oli meidän Areenan rakentaminen tuonne koulun taakse yhteistyössä Lempäälän kunnan ja S-ryhmän kanssa, muistelee Jaana Selkilä.

Uusissa luokissa voidaan istua vaikka jumppapalloilla.

Uusissa luokissa voidaan istua vaikka jumppapalloilla.

Varsinaiset rakennustyöt päästiin aloittamaan kesällä 2013 pohjoispään uudisosan eli ns. ykkösosan rakentamisella. Aloitus viivästyi hieman pääurakoitsijavalituksen takia. Kun sitten vauhtiin päästiin, kaikki alkoi sujua hyvin.

– Pääurakoitsija Skanska on kyllä hoitanut hommat koko ajan todella hyvin. Kun ykkösosan rakentaminen oli täydessä käynnissä, täällä vanhan koulun puolella sitä ei huomannut juuri millään tavoin, kehuu Janne Viitala.

Tässä vaiheessa tiimiin tuli mukaan Lempäälän kunnan puolelta myös rakennuttajainsinööri Ulla Miettinen. Häntä on tarvittu koko ajan toimimaan yhdyshenkilönä urakoitsijoitten ja koulun henkilökunnan välillä.

– Ulla on ollut meidän terapeuttina ja suodattimena urakoitsijoitten suuntaan. ”Tule apuun Ulla”, on ollut tuttu lause, naurahtaa Janne Viitala.

– Eikä Ullan rooli ole vieläkään päättynyt, sillä vieläkin on paljon kaikenlaista uutta tutkimatta ja kokeilematta, koska tämä urakka on ollut niin valtava.

Rakennustyön hankalin vaihe oli viime lukuvuosi, jolloin käytössä olivat vain ykkösvaiheen uudet tilat, jonne koko koulu joutui ahtautumaan. Ei ollut liikuntasalia, ei kunnollista teknisen työn tilaa eikä ruokasalia. Siitä huolimatta koulun arki sujui.

– Me kaikki, niin opettajat kuin oppilaatkin jaksettiin, kun ajateltiin, että ensi vuonna  päästään kunnon tiloihin, muistelee Jaana Selkilä.

Muuttovaiheet ovat rasittaneet henkilökuntaa kaikkein eniten. Tavarat on muutettu ensin vanhasta koulusta välivarastoon pihan kontteihin ja Piipolle. Sitten välivarastoista ykkösosaan ja lopulta ykkösosasta lopullisille sijoituspaikoilleen.

Fyysisen työn hoitivat pääasiassa urheiluseurat. Myös vanhemmat ja jopa lapset olivat mukana kantamassa. Välissä vanhoja tavaroita myös huutokaupattiin.

– Silti kaikki pakkaus- ja purkutyö jäi henkilökunnalle. Kyllä kolme isoa muuttoa lyhyessä ajassa oli aikamoinen urakka meidän porukalle, toteaa Janne Viitala.

Rakennusprojektin tehotiimi, Jaana Selkilä (vas.), Mervi Järvinen, Ulla Miettinen ja Janne Viitala, entisessä liikuntasalissa, nykyisessä opettajainhuoneessa.

Rakennusprojektin tehotiimi, Jaana Selkilä (vas.), Mervi Järvinen, Ulla Miettinen ja Janne Viitala, entisessä liikuntasalissa, nykyisessä opettajainhuoneessa.

Uusi koulu käyttöön

Tämän lukuvuoden alusta koko koulu ja siihen liittyvä uusi liikuntahalli on saatu täyteen käyttöön. Liikuntahallisssa ja muuallakin on vielä joitakin pieniä keskeneräisyyksiä, mutta ne eivät enää juurikaan toimintaa haittaa. Myös iltakäyttö liikuntahallissa on alkanut, eikä vapaita vuoroja enää ole tarjolla.

– Erityisesti liikunnassa meillä on aivan luksusolosuhteet. Lukujärjestysten laatiminen on paljon helpompaa, kun liikuntahalli voidaan jakaa kolmeen osaan. Silti jokainen osio on hieman suurempi kuin vanha liikuntasali, naurahtaa Janne Viitala.

Liikuntahallissa voidaan harrastaa eri lajeja todella monipuolisesti: uutuutena siellä on juoksurata, pituus- ja korkeushyppypaikat ja jopa keihäänheittoseinä. Erikoista mutta samalla todella käyttökelpoista on myös se, että uusi musiikkiluokka voidaan yhdistää suoraan liikuntahallin näyttämölle.

Vanha liikuntasali palvelee nyt uutena kaksikerroksisena, modernina opettajainhuoneena ja vanhan opettajainhuoneen paikalla on luokkatiloja. Jokaisella luokalla on tietenkin oma luokkahuoneensa ja lisäksi on erikoisluokkia, kuten matikkaluokka, joka kerroksen luovat luokat ja erilaiset pienryhmätilat. Vihreitä liitutauluja ei ole enää missään, vaan kaikkialla on valkoiset uudet älytaulut, joissa voi hyödyntää tietotekniikkaa, tykkiominaisuutta tai dokumenttikameroita. Ja jos sähkökatko sattuu, niin ihan perinteisiä tussejakin.

– Kyllä nämä uudet käyttökelpoiset ja toimivat tilat ovat opettajien ykköspalautteena. Joka päivä kuulee sanottavan, että on ihanaa tulla töihin, summailee Jaana Selkilä opettajien palautteita.

”Tähän tilaan mahtui viime vuonna koko koulu, tosin kahdessa osassa”, kertoo apulaisrehtori Janne Viitala.

”Tähän tilaan mahtui viime vuonna koko koulu, tosin kahdessa osassa”, kertoo apulaisrehtori Janne Viitala.

Lopuksi tutustumme vielä koulun kahteen hissiin, ”espanjalaisiin portaisiin”, valoisaan ruokasaliin ja yhteen pienempien koululaisten luokkahuoneeseen, jossa istutaan myös jumppapalloilla.

– Hissit on tarkoitettu pääasiassa liikuntaesteisille oppilaillemme. Tavalliset koululaiset eivät saa käyttää niitä yksin ollenkaan. ”Espanjalaiset portaat” olivat viime vuonna ainoa iso tila, jonne mahtui koko koulun väki, tosin kahdessa osassa, esittelee Viitala.

Lempoisten koulussa oppilaita on nyt n. 520. Suurimmillaan tilat on mitoittettu n. 700 lapselle. Ennusteita tehtäessä näytti siltä, että tilat riittävät ainakin pitkälle 2020-luvulle asti. Tällöin ei tietenkään voitu huomioida, mitä pakolaistulva tuo tullessaan.

– Kyllä se ainoa kommentti tästä koko rakennusurakasta ja uudesta koulusta kaikille osapuolille on vain iso kiitos, haluavat rehtori Jaana Selkilä ja apulaisrehtori Janne Viitala viestittää lopuksi.

Lempoisten koululla on avoimet ovet keskiviikkona 21. lokakuuta.

 

Valtteri Kankkonen (vas.), Mikael Ilvonen ja Vinski Vesamäki toteavat, että kaikki koulun tilat ovat hienoja, mutta pitävät erityisesti uudesta liikuntahallista.

Valtteri Kankkonen (vas.), Mikael Ilvonen ja Vinski Vesamäki toteavat, että kaikki koulun tilat ovat hienoja, mutta pitävät erityisesti uudesta liikuntahallista.

Teksti: Jorma Lehtinen

 

Lempoisten koulu ja liikuntahalli

– pääosin alakoulu

– aloittanut 1873

– nykyisessä paikassa 1953 lähtien

– perusopetusryhmiä 31

– oppilaita nyt n. 520 (max. n. 700)

– henkilökuntaa 86

– remontin budjetti n. 19 milj.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>