1,35 lasta ei ole paljon

Vesilahden väestönkehitys Tampereen kaupunkiseudun  imussa on ollut pienelle kunnalle viime vuodet hurjaa. Parhaimmillaan tai pahimmillaan se on ollut aivan maan kärkeä, reilusti päälle parin prosenttiyksikön eli siis kehitysmaan väestönkasvun luokkaa. Väkiluku kasvoi Vesilahdessa peräti päälle 150 henkilöllä viimeksi vuosina 2005 ja 2008.

Varaa kasvulle  on  ollut. Kunniakkaassa menneisyydessään Vesilahti oli esimerkiksi Lempäälää paljon  väkirikkaampi kunta.  Sittemmin väki alkoi vähetä. Alimmillaan se kävi vuonna 1885, jolloin Vesilahdessa oli ainoastaan 3 007 asukasta.

Viime vuodenvaihteessa vesilahtelaisia oli 4 492.

 

Jos indeksivuodeksi otetaan vuosi 1951, Vesilahden väkiluvun  kehitys vuoteen 2014 on ollut pitkässä juoksussa kuitenkin huonointa Tampereen keskusseudun kunnista. Myöskään  Oriveden väkiluku ei vielä yllä 1950-luvun alun tasalle.

Muut kaupunkiseudun  kunnat ovat kasvaneet ihan eri tavalla. Lempäälä on tuossa ajassa kaksi ja puolikertaistanut väkilukunsa, 1970-luvun alusta hirmuiseen kasvuun hypähtänyt Pirkkala lähes neljä ja puolikertaistanut. Molemmat sijaitsevat aivan keskuskaupunki Tampereen kyljessä kiinni.

 

Vuodesta 1990 tähän päivään Vesilahden väestönkehitys on ollut negatiivista ainoastaan vuosina 1994–96 ja vuonna 2010. Muutaman kymmenen henkilön negatiivinen väestönkehitys selittyy pitkälti nettomuuton henkentymisenä kyseisinä vuosina.

Toisaalta on  Vesilahdessa myös ollut vuosia, jolloin kuolleiden määrä oli  syntyneiden lukumäärää suurempaa, viimeksi vuosina 1991–92, 1994, 1996, 1998 ja 2000 ja 2010. Nyt näyttää taas siltä, että kuluva vuosi 2015 ei kasvata Vesilahden väkilukua, vaan etumerkiksi tulee miinus.

 

Vesilahti on kunta, jonka vetovoimaisen kutsun ovat kuulleet erityisesti lapsiperheet. Vesilahden väljään  ja turvalliseksi koettuun maalaisidylliin on tultu rakentamaan oma talo. Kunnanisät ovat saaneet kohdata ”positiivisen ongelman”, kun kunnan on pitänyt vastata haasteeseen ja investoida lapsiperheiden tarvitsemiin palveluihin, kuten päivähoitoon ja kouluihin. Muutto vie luonnollisista syistä myös toiseen suuntaan, kun paljasjalkaisina vesilahtelaisina syntyneet pienokaiset ovat varttuneet siihen ikään, että pitää lähteä omasta kodista aloittalemenaa omaa elämää opiskelupaikkakunnille.

 

Yleismaailmallinen laskusuhdanne on saanut ihmiset varovaisemmiksi omissa kulutustottumuksissaan ja rakentaminen on ollut jo monetta vuotta totuttua hiljaisempaa. Saa sitten nähdä, miten esimerkiksi suuren luokan Koskenkylän ympäristön osayleiskaava ja Suomelan hanke runsaine rakennuspaikkoinmeen poikivat uutta muuttovirtaa kuntaan.

 

Uutta verta tarvitaan. Suomalaiset hankkivat enää 1,35 lasta. Väestöennusteen mukaan noin vuonna 2029 0–14-vuotiaiden osuus väestöstä alittaa yli 65-vuotiaiden osuuden. Nyt 0–14-vuotiaita on 23 prosenttia ja päälle 65-vuotiaita 17 prosenttia.

Vesilahdessa asuu hieman päälle 40 ulkomaan kansalaista, yksi prosentti koko väestöstä.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>