Vasikkakasvattamo Vesilahden vuoden maatilayritys

Kari ja Tuula Lepola ovat Vesilahden vuoden 2015 maatilayrittäjät. Kuva: Erkki Koivisto

Kari ja Tuula Lepola ovat Vesilahden vuoden 2015 maatilayrittäjät. Kuva: Erkki Koivisto

Rapa roiskuu syysmärällä Kehrontiellä. Lähellä Urjalan rajaa Riehussa ohjaan kuraisen auton Lepolantielle. Täällä kaikki paikat ovat tip top -kunnossa. Olemme perillä Vesilahden vuoden maatilayrittäjien Tuula ja Kari Lepolan viljelemällä sukutilalla.

Jo Kari Lepolan isä Osmo Lepola ja häntä ennen hänen isänsä Kalle Lepola viljelivät tilaa, jossa omaa peltoa on  44,65 hehtaaria ja metsää 58,60 hehtaaria. Tilalla on aiemmin ollut lypsykarjaa, mutta nykyisin tilalla kasvatetaan toisen maatilan, Mikko ja Maija Hopun Hinsalassa viljelemän lypsykarjatilan vasikoista poikivia hiehoja, jotka sitten palautetaan kotitilalleen lypsylehmiksi.

Uuteen tuotantosuuntaan Lepoloilla lähdettiin kahdeksan vuotta sitten. Siihen asti navetassa oli ollut 18 omaa lypsävää.

– Tuotanto oli pientä, ja laajentaa ja investoida olisi pitänyt, jos olisimme halunneet lypsykarjanpitoa jatkaa, sanoo Kari Lepola.

Tuotantotiloihin ei tarvinnut tehdä kuin vähäisiä navetan sisäisiä muutoksia, kun  vanha traktoritalli otettiin navettakäyttöön. Nyt parsinavetassa apettaan nauttii ja voi hyvin vähän yli 30 kasvatettavaa, osa Ayrshire- ja osa Holstein-lypsykarjarotua.

Vasikat tuodaan puolivuotiaina kotitilaltaan aina kaksi kerrallaan. Ne saavat kasvaa ja lihoa noin puolentoista vuoden ajan muiden joukossa Lepoloilla, kunnes ne taas kaksi kerrallaan palautetaan takaisin kotitilalleen lehmän kokoon kasvaneina poikivina hiehoina.

Tarkkana kiiman tarkkailussa

Nuorimmat vasikat ovat olleet Lepoloiden hoidettavina vasta reilun kuukauden päivät. Kuva: Erkki Koivisto

Nuorimmat vasikat ovat olleet Lepoloiden hoidettavina vasta reilun kuukauden päivät. Kuva: Erkki Koivisto

Poikimisen alulle saattaminen on tarkkuutta vaativaa puuhaa. Kiima kestää yksilöstä riippuen vain 1–3 päivää. Jos merkkejä kiimasta ei huomaa ajoissa, jää keinosiemennys tekemättä.

– Kiiman tarkkailussa seurataan eläimen olemusta ja valuttaako se limaa. Joskus keinosiementäjä vierailee meillä päivän välein. Joskus hän keinosiementää useamman eläimen kerralla, joskus vain yhden. Ihanneikä siemennykselle on vuosi ja kolme kuukautta, sanoo tilan töistä pääosin vastaava isäntä Kari Lepola.

Koska nuoret eläimet eivät vielä lypsä, työläs lypsäminen ei kuulu tilan töihin ja karjanhoito muistuttaa työtavoiltaan lihakarjatilaa. Koskaan ei ole punnittu tilalle tuotavan vasikan ja sieltä lähtevän hiehon painoa, mutta kokoero on melkoinen. Rehua kuluu ja paljon.

Lepolan tila on omavarainen rehun suhteen, muuten bisnes ei kannattavalla pohjalla olisikaan. Eläimet ruokitaan tilalla tuotetulla viljalla – pääosin kauralla –, tuorerehulla ja kuivaheinällä sekä tietenkin erikseen hankittavalla valkuaisrehulla.

– Heinän ja aiv-rehun suhteen satovuosi oli hyvä, mutta viljasadon kannalta huomattavasti huonompi.

Noin 20 kilometrin mittaiset kuljetukset välillä Hinsala-Riehu ja takaisin hoituvat Hoppujen kahden hevosen hevoskopilla auton perässä. Kuljetuksia tilalle ja tilalta on ympäri vuoden suunnilleen kerran kuussa.

Koneurakointia, ovia ja ikkunoita

Tilalla harjoitetaan myös koneurakointia, muun muassa rehun ja heinän niittoa ja paalausta sekä talvella lumenaurausta tiekunnille ja yksityisteille.

Tuula Lepola käy työssä tilan ulkopuolella. Hän on toiminut vuodesta 2006 lastenhoitajana Narvan päiväkodissa.

– Narvan uuteen päiväkotiin pitäisi päästä sisään helmikuussa, hän riemuitsee.

Yrittäjäpariskunnalla on kolme lasta Jaana, 17, Johanna, 20, ja Jari, 22. Jaana käy ammattikoulua Valkeakoskella. Johanna lomittaa tällä hetkellä isäänsä. Lempäälästä artesaaniksi valmistunut Jari valmistaa omassa yrityksessään tilalla puusta muun muassa ovia ja ikkunoita tilauksesta. Isä auttaa poikaansa tarvittaessa ja poika isäänsä tilan muissa töissä.

Isäntä Kari Lepola on tyytyväinen tilan toimintaan. Yhdessä asiassa on kuitenkin parantamisen varaa.

– Tieolot saisivat olla paremmat.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>