Voiko kansainvälistyminen koskettaa Lempäälääkin?

Yritysten kasvu edellyttää kansainvälistymistä – onko oikein mennä kehitysmaihin?

Jo vuonna 1990 Tampereen kauppakamarin johtaja sanoi: ” Tähän mennessä pirkanmaalaiset yritykset eivät juuri ole esiintyneet aktiivisina suomalaisessa lähes neljän miljardin markan kehitysyhteistyössä…”.  Samassa yhteydessä Pirkanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja sanoi: ”Uskon, että myös pirkanmaalaisilla pk-yrityksillä on paljon annettavaa kehitysyhteistyöhön, kun siihen nyt kuuluvaa turhaa byrokratiaa onnistutaan purkamaan”.  Silloisen Tukkukauppojen Oy:n pääjohtaja sanoi: ”Suomalaisen edun mukaista on, että vähittäiskauppa hankkii kulutushyödykkeitä kehitysmaan tuottajilta mahdollisimman lyhyttä jakeluketjua hyödyntäen.   Näin jalostusarvosta jää mahdollisimman suuri osuus alkuperämaahan, mutta toisaalta kuluttajahinta Suomessa saadaan edulliseksi…”.

Tuolta pohjalta lähetettiin lempääläinen neuvonantaja Afrikkaan edistämään yrittäjyyttä ja kauppaa.  Myös Lempäälän kunta ja seurakunta tukivat pienimuotoisesti silloisen kunnanhallituksen jäsenen lähettämistä globaaliin työhön.  Tampereen seudulla haastateltiin 500 potentiaalista yritystä kehitysmaakumppanuuteen.  Muutamia toteutuikin.

Nyt kauppa ja käsitys kehitysyhteistyöstä on muuttunut.  Lempäälä ja sen kumppanit Tampereen seudullakin ovat merkittävästi vaikuttaneet suomalaisten pk-yritysten rooliin kehitysmaaliiketoiminnan vahvistamisessa.  Namibian kunniakonsulaattiin Ideaparkissakin tulee jatkuvasti uusia pirkanmaalaisia aloitteita kehitysmaaliiketoiminnasta.   Nykyään ymmärretään, että liiketoiminta hyödyttää sekä suomalaista yritystä että afrikkalaisia kumppaneita.  Köyhyys ei vähene, elleivät yksityiset yritykset luo työpaikkoja ja edistä oikeudenmukaista taloudellista kasvua.

Pirkanmaalainen kehitysmaaliiketoiminta-ajattelu on huomioitu, kun valtioneuvosto on nimittänyt lempääläisen kunniakonsulin Kehityspoliittiseen toimikuntaan (KPT) vuoden 2019 loppuun asti.  KPT on parlamentaarisesti ja yhteiskunnallisesti edustava neuvoa-antava elin, joka seuraa ja arvioi Suomen kehityspoliittisen linjauksen ja Suomen kansainvälisten sitoumusten toteutumista.

On korostettu, että investoinnit Afrikkaan ovat jo ylittäneet kehitysavun.  Kehitysmaat itse toivovat ennen kaikkea tasavertaista kauppaa – eivät kehitysapua.  Kehitysmaiden suotuisa toimintaympäristö voi ehkäistä tarvetta pakolaisuuteen ja muuttoliikkeeseen.

Kehityspoliittinen toimikunta on pitkän prosessin tuloksena syvällisesti määritellyt yksityisen sektorin roolia kehityspolitiikassa.  Tuon valmistelun puitteissa jo 2012 Lempäälän Hääkivelläkin luonnosteltiin elinkeinopolitiikan ja kehityspolitiikan yhteensovittamista osana Suomen Yrittäjien tukea valtakunnalliseen työhön.

Perinteiset (siirtomaahistoriasta nousevat) taloudelliset suhteet ovat ylläpitäneet globaalia eriarvoisuutta ja köyhyyttä, ja tämän tiedostaen yritykset nyt uudenlaisella kumppanuudella voivat tukea paremman ja oikeudenmukaisemman maailman ja talouden kehittymistä.  Kansalaisjärjestöt ovat vahvoja humanitäärisessä työssä, katastrofiavussa ja vaikka rauhan edistämisessä.   Tähän on resurssit varmistettava myös järjestöille.

Suomen kuntaliiton valtakunnallinen Pohjoinen-Etelä -kehitysmaakumppanuusohjelma, jossa Lempäälän ja Kangasalan kunnat ja Tampereen kaupunkikin olivat mukana, on päättynyt. Kunnat tekivät arvokasta kehitystyötä kymmenisen vuotta ja oppivat itsekin.  Nyt uuden hallitusohjelman linjausten mukaisesti korostetaan yritysten ja elinkeinopolitiikan vastuuta globaalin köyhyyden vähentämisessä. Tampereen seudun Uusyrityskeskus Ensimetri on hyvä esimerkki Afrikassakin pilotoidusta alkavien yritysten tukipalvelusta.  Lempäälässäkin löytyy myös ainutlaatuista yritystoimintaa, joka on verkostoitunut yli sataan maailman maahan. Tällaisia kumppaneita kehitysmaat arvostavat.

Timo Palander

Lempääläinen Namibian kunniakonsuli ja Suomen Yrittäjien edustaja Kehityspoliittisessa toimikunnassa

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>