Narvan kynttiläpaja saanee jatkoa ensi vuonna

Kynttilä syntyy niiaamalla

Sydänlankojen kastaminen kuumaan kynttilämassaan oli tarkkaa puuhaa. Taitokeskuksen vastaava neuvoja Eeva Nytorp neuvoi oikean tekniikan ja huolehti turvallisuudesta. Kuva: Arto Hämäläinen

Sydänlankojen kastaminen kuumaan kynttilämassaan oli tarkkaa puuhaa. Taitokeskuksen vastaava neuvoja Eeva Nytorp neuvoi oikean tekniikan ja huolehti turvallisuudesta. Kuva: Arto Hämäläinen

Kynttiläpaja on kuulunut Taitokeskuksen ohjelmaan pitkään. Edellisestä kerrasta oli kuitenkin ehtinyt kulua jo pari vuotta. Ehkäpä tästä syystä Narvan koulun tekninen tila täyttyikin nuoresta ja vähän varttuneemmastakin käsityökansasta. Taitokeskuksen, Vesilahden kunnan kulttuuritoimen ja Narvan Monari -hankkeen toteuttamassa kastokynttiläpajassa opeteltiin kädestä pitäen vanhinta tunnettua kynttilänvalmistustekniikkaa. Sopivat tilatkin löytyivät kätevästi monitoimitalolta.

– Kastetaan nopeasti niiaamalla, ettei kynttilälle tule anoreksia, opasti Eeva Nytorp, Taitokeskuksen vastaava neuvoja, kaikenikäisiä oppipoikiaan ja -tyttöjään kuuman kynttiläkirnun äärellä.

Pitkä jono kiersi ympäri opetustilaa ja oppilaat toistivat säntillisesti työvaiheet kerta toisensa jälkeen, kymmenen, kaksikymmentä kertaa. Varovainen piti olla, ettei polttanut sormiaan kuumassa liemessä tai tiputtanut hentoa kynttilänalkua lattialle. Kasto kastolta paksuni kynttilä, pari milliä kerrallaan. Lopulta valmiina oli kymmenittäin riemukkaan omatekoisen näköisiä kynttilöitä, jotka päätyivät joko kotiin, mökille tai lahjaksi.

Kastojen välillä kynttilät kuivuivat telineessä. Kymmenien kastokertojen jälkeen lopputulos oli näin komea. Kuva: Laura Kekäläinen

Kastojen välillä kynttilät kuivuivat telineessä. Kymmenien kastokertojen jälkeen lopputulos oli näin komea. Kuva: Laura Kekäläinen

Vilma Karlsson tuli kynttiläpajalle mummonsa kanssa. Hän tykkää kovasti käsitöistä, mutta ei ollut aiemmin kokeillut kynttiläntekoa, joka tuntui kivalta ja helpolta. Puutöistä tykkäävän Vilman mielestä nykyään ei ole selvää jakoa tyttöjen ja poikien käsitöihin, vaan kaikki voivat tehdä kaikkea. Hänen mielestään parasta käsitöissä onkin nimenomaan se, että voi tehdä mitä ikinä haluaa.

Innostus kynttiläntekoon oli Narvassa sitä luokkaa, että jatkoa kynttiläpajoille on Eeva Nytorpin mukaan tulossa lähes varmasti ensi vuonna.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Fakta

Kynttilöitä on valmistettu ainakin kahden vuosituhannen ajan. Varhaisimmat kynttilät olivat mehiläisvahaa, steariinikynttilät tulivat 1800-luvulla. Suuri kynttilänkäyttäjä on aina ollut kirkko juhlamenoineen. Suomessa kynttilä oli kansan keskuudessa pitkään harvinaisuus ja valoa savupirtteihin saatiin käryävästä päreestä.

Narvan kastokynttiläpajassa käytettiin sydänlankana parafiinilla kyllästettyä, letitettyä puuvillalankaa. Puunpalaan kiinnitetyt langat kastettiin kynttilämassaan, jossa oli yksi osa parafiinia ja kaksi osaa steariinia. Sula massa kellui noin 80-asteisen veden pinnalla. Kastokertoja vaadittiin 20-25 ja kastojen välissä kynttilän piti kuivua noin minuutin verran. Kasto tehtiin nopeasti, jottei kuuma vesi sulattanut kynttilänalkua.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>