Ahtialanjärven vierailijan salat paljastuivat

Vesipääsky muuttaa talveksi Kaspianmeren kautta Somalian rannikolle

Kahlaajaksi vesipääskyllä on erikoiset ruokailutavat. Se ui muodostaen pyörteitä, jotka nostavat ravinnon, vesihyönteiset ja niiden toukat tarjottimelle. Parinmuodostuskin on poikkeuksellinen. Naaras toimii kuin koiras eli suorittaa soidinmenot. Naaras munii, mutta hautomisesta ja poikasten huollosta vastaa koiras. Ahtialanjärven Lokkisaari on vesipääskyjen varmin tapaamispaikka Pirkanmaalla. Kuva: Kari Isokivijärvi.

Kahlaajaksi vesipääskyllä on erikoiset ruokailutavat. Se ui muodostaen pyörteitä, jotka nostavat ravinnon, vesihyönteiset ja niiden toukat tarjottimelle. Parinmuodostuskin on poikkeuksellinen. Naaras toimii kuin koiras eli suorittaa soidinmenot. Naaras munii, mutta hautomisesta ja poikasten huollosta vastaa koiras.
Ahtialanjärven Lokkisaari on vesipääskyjen varmin tapaamispaikka Pirkanmaalla. Kuva: Kari Isokivijärvi.

Vesipääskyn, Lapin tunturilammien pikkuruisen ja erikoisen asukin muuttoreitti paljastui, kun kesällä 2014 Kilpisjärvellä kahden gramman valopaikantimen selkäänsä saanut vesipääsky palasi viime kesänä kotilammelleen.

Valopaikantimeen tallentuneet tiedot selvittivät vesipääskyn muuttaneen Kaspianmeren kautta Somalian rannikolle. Uusien tietojen mukaan Arabianmeri on vesipääskyjen tärkein talvehtimisalue. Aiemmat vesipääskyjen rengaslöydöt Venäjältä ja Ukrainasta viittasivatkin lintujen muuttavan maastamme kaakon suuntaan. Tutkimus on osoitus maan lintutieteen korkeasta tasosta.

Vesipääskyn tutkimuksen tärkeyttä tukee se, että lajin kanta on rajulla tavalla romahtanut. Vesipääsky on luokiteltu vaarantuneeksi ja englantilaiset ilmastontutkijat ennustavat sen katovan tulevaisuudessa kokonaan maan linnustosta.

Ahtialanjärvi on Pirkanmaan tärkein vesipääskyn muutonaikainen levähdyspaikka – ja linnun löytyminen on aina tapaus. Rainer Mäkelä seurasi Lokkisaaressa 12. kesäkuuta kolmen vesipääskyn hauskoja ruokamenoja. Suurimmillaan vesipääskyjä on nähty Ahtialanjärvellä 10 yksilöä. Vesipääskyt uivat ympyrää kuin hyrränä, muodostaen pyörteitä, jotka nostavat ravinnon, vesihyönteiset ja niiden toukat tarjottimelle.

Vesipääskyllä on erikoiset tavat parinmuodostuksessakin. Naaras soidintaa, suorittaa kosiomenot ja hoitaa munimisen, mutta hautomisesta ja poikasten hoidosta vastaa yksin koiras.

Ahtialanjärven ”lokkisaarelaiset ” ovat vuodesta 2009 alkaen rakentaneet järvelle 25 pesimiseen soveltuvaa erikokoista karikkoa ja vesikiveä. Lisäksi näille kareille, Lokkisaareen ja muihin saarekkeisiin on asennettu teko-onkaloita sekä laatikoita sotkille ja sinisorsille. Tekokarien ansiosta järven tiirakanta kohosi parhaimmillaan lähes 90 pariin.

Viime kesänä tekokareilla todettiin pesimässä yhteensä 38 vesilintunaarasta, joista sinisorsia 17, punasotkia 11 ja tukkasotkia 10. Teko-onkaloissa tai laatikoissa pesi kaikkinensa 30 sinisorsa-. 11 punasotka- ja kuusi tukkasotkanaarasta.

Lokkisaarelaiset tekevät työtänsä koko sydämellään ja tulos puhuu puolestaan: Ahtialanjärvi on Pirkanmaan paras lintujärvi, josta otetaan mallia koko maahan vähenevien kosteikkolajien suojelussa.

 Jos haluaa tukea lokkisaarelaisten työtä, Ahtialanjärven monimuotoisen ja vaateliaan kosteikkolajiston suojelua kunnostuksen ja hoidon keinoin, lahjoituksen voi tehdä Lokkisaariyhdistyksen tilille.

– Tuella Lokkisaareen hankitaan lisää kestopeitteitä, joilla rantaluhdat saadaan eläviksi, erityisesti isosorsimon poistamisella, joka yhtenä vieraslajina on nähty uhaksi alkupesäiselle lajistolle, kertovat järven puuhamiehet Rainer Mäkelä ja Tatu Itkonen.

Hannu Järvinen

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?