Luistelujäät vahvistuivat erittäin hitaasti

Kenttämiehet jäädyttivät jääkenttiä Lempäälässä heti viime maanantaista alkaen. Kuva: Erkki Koivisto

Kenttämiehet jäädyttivät jääkenttiä Lempäälässä heti viime maanantaista alkaen. Kuva: Erkki Koivisto

Perttu (taempana) ja Tatu Kahra olivat saapuneet Sääksjärveltä kokeilemaan Hakkarin luistelujäätä. Kuva: Erkki Koivisto

Perttu (taempana) ja Tatu Kahra olivat saapuneet Sääksjärveltä kokeilemaan Hakkarin luistelujäätä. Kuva: Erkki Koivisto

1luistelu2

Samaan aikaan kun järvenjäät alkoivat jäätyä, alkoi pakkasten tultua Lempäälässä myös kenttämiesten ahkerointi jääkenttien jäädyttämiseksi luistelukuntoon.

Joulun jälkeisenä maanantaina jo aamuvarhaisesta alettiin Lempäälässä jäädyttää viittä kenttää. Ne kaikki sijaitsevat kunnan nauhataajama-alueella: Sääksjärven koulun luistelualue ja kaukalo, Kuljun Asemakylän luistelualue ja kaukalo Rauhalantiellä, Hakkarin jäähallin viereinen luistelualue ja kaukalo, Keskuskenttä Kenttätiellä sekä Lempoisten koulun luistelualue ja kaukalo.

Luistelupaikoilla on valaistus ja pukukopit. Kaukalot on tarkoitettu mailoin tapahtuvaan pelaamiseen ja vapaa luistelualue muuhun luistelukäyttöön.

Routimaton maa imee vettä

Vuoden lähetessä loppuaan jääkentät eivät vielä olleet ehtineet luistelukuntoon. Jään muodostuminen oli pikkupakkaseksi lauhtuneessa säässä hidasta.

– Kun aiempina vuosina jäiden teon ongelmana on ollut lähinnä liiallinen veden- tai lumentulo, nyt ongelmana on ollut se, että jäätä on saatu yrittää tehdä kasaamalla vesimassaa routimattomaan maahan. Vettä kuluu ja valmista tulee erittäin hitaasti, ihan muutama milli kerrallaan, sanoo vuodenvaiheesta Lempäälän jääkenttien kunnossapidosta vastaavan Lekitek Oy:n liikuntapaikkamestari Janne Sulkava.

Tavoitteena on, että jääkentät ovat luistelukunnossa viimeistään koulujen alkamisen aikoihin loppiaisen jälkeen 7. tammikuuta.

– Todennäköisesti luistelupaikat ovat kunnossa jo ennen sitä. Paljon riippuu yläkerran herrasta, Sulkava sanoo.

Varmuuden siitä, onko jääkenttä avattu luistelukäyttöön, saa käymällä paikan päällä katsomassa. Merkkejä on kolme. Kunnan kenttä on virallisesti avattu, jos siellä ovat valot päällä, pukukopit auki ja kaukalossa jääkiekkomaalit paikoillaan.

Lumitykki lauloi Hakkarissa

Vuoden 2015 puolella alkanut hiihtokausi Hakkarin tykkilumella jäi yhteen kisaan. Tykkilumilatu ei säilynyt hiihtokelpoisena aivan jouluun saakka. LeKi:n hiihtojaosto alkoi tuottaa uutta tykkilunta pakkasilla 27. joulukuuta alkaen ja tavoitteena oli tuottaa sitä sen verran, että vesitornin lenkki saataisiin (maksulliseen) hiihtokuntoon uudenvuodenpäivään mennessä.

 

Talveksi pakkasta ja lunta, kesäksi lämpöä ja aurinkoa, kiitos

Sääksjärven juoksuratojen päällä oli keskiviikkona vasta aivan ohut kerros jäätä.  Liikuntapaikkamestari Janne Sulkava mittailee. Kuva: Erkki Koivisto

Sääksjärven juoksuratojen päällä oli keskiviikkona vasta aivan ohut kerros jäätä. Liikuntapaikkamestari Janne Sulkava mittailee. Kuva: Erkki Koivisto

Pikkupojat jo kurkkivat verkkoaidan takana Sääksjärvellä. Kentän reunaan saapunut isä on  toivorikkaasti pukenut huomattavan nuorelle jälkikasvulleen tuliterät luistimet. Luistelujäille tekisi mieli. Kolmasosa vuotuisesta talvesta on jo takana, mutta kuitenkin vasta nyt kenttämiehet ovat päässeet jäädytystöihin. Parempi tietysti myöhään kuin ei lainkaan. Pakkasista kaikki on kiinni.

Alkaa vahvasti tuntua, että entisajan lapset olivat parempia hiihtäjiä kuin nykyiset. Ehkä ”vanhaan hyvään aikaan” lapset myös oppivat uimaan paremmin. Kesät ovat muuttumassa sellaisiksi, ettei uimakouluja aina voi kolean ilman  ja kylmien uimavesien vuoksi järjestää. Viime kesänä koko kesäloma saattoi mennä koleassa ilmanalassa; opettele uimaan siinä sitten.

Milläs opit toisaalta hiihtämäänkään tai luistelemaan, laskemaan pulkkamäessä tai mäkihyppyä, jos ei ole talvisaikaan sen vertaa pakkasta, että lumi pysyisi maassa. Huononevatko samaan aikaan kunnalliset palvelut ja jäädytetäänkö enää jatkossa koulujen kenttiä Moisiossa, Mattilassa, Kelhossa, Kuokkalassa, Nurmella ja Säijässä?

Jääkiekkoa Lempäälässä osataan pelata ja kisataan ihan Mestis-tasolla – kiitos jäähallin. Kun luonnonolot ovat, mitkä ovat, toivotan tervetulleeksi Hakkariin suunnitellun kolmannen hallin, monitoimihallin. Ei se toteutuessaan jalkapalloharrastusta paikkakunnalla ainakaan alaspäin vie.

Halleista puheen ollen: vielä puuttuu 22 000 asukkaan kunnasta uimataitoa edesauttava ja ympärivuotisen uimaharrastuksen mahdollistava, kuntalaisten toivomuslistalla vuodesta kivi ja kirves oleva uimahalli. Sen rakentaminen häämöttää yhä edelleen näkymättömissä.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?