Maapolitiikasta väännettiin valtuustossa

Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Tuomo Mäkelä esitti maapoliittisen ohjelman palauttamista käsittelyyn. Keskusta ja Perussuomalaiset kannattivat.

Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Tuomo Mäkelä esitti maapoliittisen ohjelman palauttamista käsittelyyn. Keskusta ja Perussuomalaiset kannattivat.

Maapoliittinen ohjelma sähköisti keskiviikkona kokoontuneen Lempäälän kunnanvaltuuston. Osa valtuustoryhmistä koki menettelytavan asian käsittelyssä puutteelliseksi, ja asiasta päädyttiin äänestämään. Äänin 27–16 valtuusto päätti palauttaa asian uudelleen valmisteluun.

Maapoliittisen ohjelman tavoitteena on nostaa kunnan asemakaavavaranto vähintään 70 prosenttiin ja tähdätä siihen, että kunnalla olisi raakamaata varastossa kymmenen ja tonttimaata neljän vuoden tarpeisiin.

Ohjelman mukaan maanhankintaa tehtäisiin ensisijaisesti vapaaehtoisilla kaupoilla, mutta kunta voisi käyttää kaikkia maapoliittisia keinoja, myös lunastusta.

Maria Päivänen (sd.) nousi varsinaiseksi valtuutetuksi Riikka Kivelän muutettua paikkakunnalta. Kuva: Katariina Rannaste

Maria Päivänen (sd.) nousi varsinaiseksi valtuutetuksi Riikka Kivelän muutettua paikkakunnalta. Kuva: Katariina Rannaste

Maanhankinnan kohteena olisivat kunnan keskeiset kasvualueet.

– Maapolitiikka, jolla on pärjätty 20 vuotta sitten, ei pysy tässä kasvun vauhdissa, selvitti kaavoituspäällikkö Ilari Rasimus valtuustossa.

Rasimus pitää ratkaisuna aktiivista maapolitiikkaa, mikä tarkoittaa oikea-aikaista ja suunnitelmallista maanhankintaa.

Ohjelmaluonnosta käsiteltiin Lempäälän kunnanhallituksessa jo joulukuussa, mutta asia jäi tuolloin pöydälle. Hallitus päätti palata asiaan lähetettyään ensin ohjelman tiedoksi tekniselle lautakunnalle ja kaavoitus- ja rakennusjaostolle. Tammikuun 18. päivän kunnanhallituksesta asia eteni valtuustolle.

Kokoomuksen Tuomo Mäkelä totesi keskiviikkona ryhmänsä kantana, että menettelytapa asian käsittelyssä on ollut puutteellinen. Keskusta ja Perussuomalaiset kannattivat palauttamista.

– Pykälä tuli tekniselle lautakunnalle tiedoksiantona, kun sen olisi pitänyt olla virallisena pykälänä listalle, jotta asiasta olisi voitu antaa lausunto, keskustavaltuutettu Markku Mikkola totesi.

– Asia oli teknisessä lautakunnassa pykälänä ja ehdotus kuului, että se merkitään tiedoksi, mutta siihen on oikeus lisätä muuta, vs. tekninen johtaja Tiia Levonmaa huomautti.

Keskustan Hannu Kopola näki ohjausryhmätyöskentelyssä puutteita. Perussuomalaisten Veijo Niemi oli ryhmäpuheenvuorossa sovitteleva.

– Tämä on tärkeä päätös kunnalle ja sillä on vaikutusta vuosikymmeniksi. Pienestä asiasta käydään hirveä kädenvääntö. Maailma ei siihen kaadu, että asiaan otetaan lisäaika.

Kari Virtasen (sd.) mielestä poikkeavia asioita ei ole tullut esiin.

– Palautuksen takana on jotain, mitä me emme tiedä. Joidenkin intressit eivät kohtaa, Virtanen esitti.

Killi Jokila (vihr.) arveli lähestyvien kuntavaalien vaikuttavan haluttomuuteen käsitellä ohjelmaa.

Sdp:n sekä Vasemmistoliiton ja Vihreiden mielestä asia olisi pitänyt käsitellä kokouksessa. Samaa tuntui toivovan kunnanjohtaja Heidi Rämö.

– Ohjelmaa on kahteen otteeseen lykätty. Sen piti olla valmiina toukokuussa 2015. On tärkeää, että maaliin saadaan asioita, joita on käynnistetty.

– Ohjelmaan on koottu päätökset, joihin on sitouduttu jo aiemmin, eikä siinä ole paljon uusia asioita. Ymmärrän, että asia aiheuttaa pelkoa. Itse katson tärkeäksi, että kunta ei voi mahdollistaa esimerkiksi kiinteistöillä spekuloimista. Tällä luodaan reunaehdot, mihin kuntana voidaan taipua.

 

Lempäälä-talohankkeelle lähtölaukaus

Hanke Lempäälä-talon rakentamiseksi päätettiin keskiviikkoisessa valtuustossa käynnistää.

Kolmikerroksiseen rakennukseen sijoittuisi kirjaston ja kunnanviraston lisäksi muun muassa seurakunnan nuorisotilat sekä liike- ja monitoimitiloja, joita voitaisiin elektronisella kulunvalvonnalla pitää auki, vaikka kirjasto ei auki olisikaan.

– Yksi rakennus, kolme eri rakennusosaa, hankejohtaja Jaakko Hupanen kertoi.

Hankkeen rakennussuunnittelu pyritään aloittamaan viimeistään helmikuussa. Tavoitteena on käynnistää rakennustyöt keväällä 2017 ja käyttöön Lempäälä-talo ja uusi pääkirjasto olisi tarkoitus ottaa vuoden 2018 lopussa.

Hankkeen kokonaiskustannusarvio on noin 20 miljoonaa euroa, josta kirjaston osuus on noin 6,3 miljoonaa. Kirjastohanke on saanut uudisrakennusavustusta 2 666 000 euroa Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolta marraskuussa.

– Valtionavustus maksetaan jälkirahoitteisesti ja noin 300 000 euron vuosittaisissa erissä, Hupanen kertoo.

 

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?