Eläkejärjestöt haluavat pitää Lempostuvan

Lempostupaan kokoontuneet noin 30 henkilöä olivat harvinaisen yksimielisiä siitä, että Lempäälän keskustassa sijaitseva tila on keskeisen sijaintinsa, erinomaisen varustetasonsa ja esteettömyytensä takia ihanteellinen kokoontumispaikka, josta ei haluta luopua.

Kaikki paikalla olleet tiloja vakituisesti varaavien järjestöjen ja yhdistysten edustajat kiittelivät kilvan Lempostuvan tiloja. Yhteinen mielipide oli, että huoneistoa pitäisi saada käyttää siihen asti, kunnes Lempäälä-talo valmistuu.  Siinä vaiheessa Lempäälän kunta tulee luopumaan koko kiinteistön käytöstä, ja vastaava tila järjestöille on luvassa Lempäälä-talosta.

Väen oli saanut liikkeelle tieto siitä, että Lempostuvan jatkokäyttö on jo tänä vuonna vaakalaudalla, koska siihen varattu määräraha tarvitaan sivistystoimen toisen Jopo-koululuokan ylläpitämiseen. Lempäälän kunta maksaa Lempostuvasta vuokrana 17.000 euroa vuodessa ja antaa sen yhdistysten käyttöön ilmaiseksi.

Lempostupaa käytti viime vuonna 35 käyttäjäryhmää ja varaustunteja oli kaikkiaan 1340 tuntia. Tilaa varasivat muun muassa liikuntaryhmät, SPR:n terveyspiste ja atk-opastusta senioreille tarjoava yhdistys. Se on suosittu myös  kokous-, koulutus- ja näyttelytilana, ja siellä pidetään paljon monenlaisia tilaisuuksia. Alun perin tila oli tarkoitettu eläkeläis- ja senioriryhmille, mutta myös monet muut järjestöt ovat saaneet sitä käyttöönsä.

Pienestä säästöstä suuri vahinko

-Kolme kertaa kyllä, vastasi Sinikka Kilpinen seniorineuvoston puheenjohtajan Hannu Turkkisen kolmeen kysymykseen: halutaanko Lempostupa säilyttää, ovatko yhdistykset tarvittaessa valmiit maksamaan siitä kunnalle korvausta ja voisiko sitä kesäaikaan ja viikonloppuisin vuorata myös yksityisille esimerkiksi perhejuhlien järjestämiseen.

-Loistava sijainti ja sopivan kokoinen, Sinikka Kilpinen kertasi Lempostuvan etuja ja oli sitä mieltä, että järjestöt voisivat sen käytöstä jopa vähän maksaa.  Myös tilan vuokrausta yksityisille hän piti suotavana.

Maksun periminen yhdistyksiltä herätti vilkkaan keskustelun, jossa useimmat kuitenkin kannattivat ilmaista käyttöä. Monet näkivät nurinkurisena sen, että kunta toisella kädellä perisi maksuja yhdistyksiltä, joita se toisella kädellä tukee ja avustaa.

-Kunnan talouden kannalta vuokra on merkityksetön, tuumi myös Lempäälän kunnan taloustoimenjohtajana 1990-luvun puoliväliin asti toiminut Reijo Fredriksson. Hän vertasi Lempostuvan mahdollista vuokratuloa koiraveroon, josta aikoinaan luovuttiin sen perimisestä aiheutuneen byrokratian takia.

-Pienellä säästöllä voidaan  sitä paitsi aiheuttaa  suuret kustannukset, kun ennaltaehkäisevä, yhteisöllinen toiminta tilojen menettämisen jälkeen vähenee.

 

Ritva Mäkelä

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?