Lempäälä ja Vesilahti mukana hankkeessa

Sulkavuoren keskusjätevedenpuhdistamon asemakaavoitus alkaa

Kuvamanipulaatiossa keskuspuhdistamon maan päälle tulevat rakennukset. Kuva: Mainostoimisto Jyske

Kuvamanipulaatiossa keskuspuhdistamon maan päälle tulevat rakennukset. Kuva: Mainostoimisto Jyske

Sulkavuoren alueelle suunnitellun Tampereen seudun keskuspuhdistamon asemakaavoitus alkaa.

Asemakaavassa varaudutaan syvälle maanpinnan alapuolelle sijoittuvan jäteveden siirtotunnelin rakentamiseen. Alue sijoittuu Pyhäjärven rannan ja pääradan väliin Hatanpään nykyisten työpaikkakorttelien alueelle Viinikanlahdesta Vihilahteen.  Pyhäjärveen johdettavien jätevesien vedenalaisen purkuputken maanpuoleinen pää on suunniteltu Vihilahden rantaan, johon sijoittuu puhdistamojärjestelmään liittyviä pumppaamo- ja huoltotoimintoja. Maan alle tulee osa lämpöpumppulaitoksen tiloista.

Vihilahdesta kaakkoon varaudutaan maanalaisiin jätevesien ja puhdistettujen vesien johtamistunneleihin ja lämpöpumppulaitokseen. Lämpöpumppulaitos on suunniteltu puhdistettujen vesien purkutunnelin välittömään läheisyyteen syvälle maan alle, jotta puhdistettua vettä voidaan käyttää laitokselle lämmön talteenottoa varten kaukolämmön ja kaukokylmän tuotantoon.

Lakalaivassa, Rautaharkossa ja Taatalassa varaudutaan varsinaisen puhdistamolaitoksen rakentamiseen.

Seudullinen ratkaisu pitkälle tulevaisuuteen

Uutta keskuspuhdistamoa ja lietteenkäsittelylaitosta suunnittelee Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy. Hankkeessa on mukana kuusi kuntaa: Kangasala, Lempäälä, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi. Hankkeen tavoitteena on Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelmaa toteuttava jätevedenkäsittelyn perusratkaisu Tampereen seudulle useiksi kymmeniksi vuosiksi eteenpäin.

Tampereen seudulla noin 300 000 henkilön jätevedet johdetaan kunnalliseen viemäriin ja sitä kautta jäteveden puhdistamoille. Valtaosa jätevesistä käsitellään 1960- ja 1970-luvuilla rakennetuissa Tampereella sijaitsevissa Viinikanlahden ja Raholan jätevedenpuhdistamoissa sekä Lempäälän jätevedenpuhdistamossa, jossa puhdistetaan myös Vesilahden jätevedet.

Nykyisten puhdistamojen käsittelykapasiteettia ja puhdistustehoa on parannettu vuosien saatossa, mutta väestömäärän kasvun ja kiristyvien puhdistusvaatimusten vuoksi tarvitaan uusia kustannustehokkaita ratkaisuja puhdistamiseen.

Korvaisi Lempäälän puhdistamon

Suunnittelussa on tutkittu eri sijoitusvaihtoehtoja. Hankkeessa mukana olevien kuntien jätevesistä käsitellään jo nykyään noin 95 prosenttia Tampereella. Selvitysten perusteella sijoituspaikkavaihtoehdoksi valittiin Sulkavuori Tampereella.

Uusi keskuspuhdistamo korvaisi nykyiset Viinikanlahden, Raholan, ja Lempäälän puhdistamot. Raholasta ja Lempäälästä jätevedet koottaisiin siirtoviemäreitä pitkin Vihilahdessa sijaitsevaan nk. solmupisteeseen. Viinikanlahden nykyiseltä puhdistamolta jätevedet johdettaisiin Vihilahden solmupisteeseen kalliotunnelia ja/tai putkilinjaa pitkin.

Vihilahdesta jätevedet johdettaisiin edelleen kalliotunnelissa Sulkavuoren sisään louhittavalle maanalaiselle jätevedenpuhdistamolle. Puhdistetut vedet johdettaisiin kalliotunnelissa Sulkavuoresta takaisin Vihilahteen ja edelleen purkuputkea pitkin Pyhäjärveen.

Maanalaisiin tiloihin johtavien ajotunneleiden suuaukot sijoittuisivat Sulkavuoren kaakkoispuolelle ja Vihilahteen. Rakentamisvaiheessa yksi ajotunneli liittyisi Lempääläntiehen Sulkavuoren pohjoispuolella.

Sulkavuoren alueella maan pinnalle sijoittuvia rakennuksia ja rakenteita olisivat mm. puhdistamon hallintorakennus, lietteenkäsittely- ja varastointitilat, hajukaasun käsittelylaitteisto, kemikaalitilat, varavoimatilat, poistoilmapiippu, savunpoistolaitteisto ja poistumiskuilujen maanpäälliset osat sekä ajotunnelin suuaukko. Lisäksi lietteen kuivausta ja polttoa varten rakennettaisiin tarvittavat tilat.

Uusi puhdistamo käyttöön 2023

Uusi keskuspuhdistamo arvioidaan otettavan käyttöön vuonna 2023. Nykyisten Raholan, Viinikanlahden ja Lempäälän puhdistamoiden alueille rakennettaisiin uudet jäteveden pumppaamot tai muut jätevesien siirron edellyttämät rakenteet. Alueilta vapautuu myös tilaa uusiin maankäytön tarpeisiin.

Puhdistamolle tulevan vesimäärä ja kuormitus on 1,25-kertainen verrattuna nykyiseen tilanteeseen, koska väestön ja teollisen toiminnan arvioidaan kasvavan. Puhdistamon mitoitusennusteessa liittyjämääräksi vuonna 2040 on arvioitu 429 000 asukasta.

Suunnitelmassa on varauduttu lisäksi puhdistuskapasiteetin kasvutarpeeseen ja puhdistusprosessin tehostamiseen varaamalla tilaa kalliotilan laajennuksiin ja uusin puhdistamolinjoihin.

 

Kustannusarvio noin 286 miljoonaa euroa

n hallitus esittää Tampereen kaupungille yhtiön osakepääoman korottamista ja suunnattua osakeantia. Tampere on toistaiseksi seudullisen jätevesiyhtiön ainoa omistaja.

Suunnatulla osakeannilla on tarkoitus laajentaa yhtiön omistajapohjaa vastaamaan tulevan jätevedenpuhdistamon käyttäjäkuntia.

Ehdotuksen mukaan yhtiö keräisi suunnatulla osakeannilla hankkeen suunnitteluvaiheen  rahoittamiseen 9,7 miljoonaa euroa. Yhtiön omistajuus jakautuisi osakeannin jälkeen: Tampere 71,2 %, Ylöjärvi 8,5 %, Kangasala 7,6 %, Lempäälä 7,1 %, Pirkkala 5,1 % ja Vesilahti 0,5 %. Rahoitusta tarvitaan mm. varsinaisen jätevedenpuhdistamon meneillään olevan suunnittelun rahoittamiseen sekä siihen liittyvien siirto- ja purkuviemärien suunnitteluun.

Keskuspuhdistamon valmistuttua nykyisistä Tampereen kantakaupungin ja Lempäälän puhdistamoista voidaan luopua ja jätevesien käsittely tehostuu. Keskuspuhdistamohanke on Pirkanmaan merkittävin yksittäinen ympäristöinvestointi.

Osakepääoman korotusta käsiteltiin Tampereen kaupungin liiketoimintajaostossa 28. tammikuuta. Päätöksen mukaan Tampereen kaupunki osallistuu Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:n osakeantiin ja merkitsee 705 500 uutta osaketta yhteensä 2,7 miljoonalla eurolla. Lisäksi Tampere maksaa sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon 3,6 miljoonaa euroa.

Keskuspuhdistamo Oy aikoo kerätä suunnatulla osakeannillaan Tampereelta ja seutukunnista yhteensä 9,1 miljoonaa euroa. Tampereen kaupungin osuus on 6,3 miljoonaa euroa, joka jakautuu osakepääoman korotukseen ja sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston sijoitukseen.

Osakeannilla kerättävillä varoilla Keskuspuhdistamo Oy ottaa vastattavakseen suunnittelu- ja konsultointisopimukset Tampereen Vesi Liikelaitokselta.

Kunnat antavat yhden merkintäsitoumuksen, vaikka anti maksetaan kahdessa osassa, maaliskuun lopussa 2016 ja tammikuun lopussa 2017. Osakeannin jälkeen muut kunnat osallistuvat yhtiön toimintaan, ja osakkaiden kesken solmitaan osakassopimus.

Tampereen Vesi Liikelaitoksen tilaamiin suunnitelmiin laaditaan vielä rajauksia siirtolinjojen toteutuksessa ja haetaan vaihtoehtoisia reittejä sekä puhdistamon luolatilojen louhintatyötä pienentäviä toteutustapoja. Keskuspuhdistamon kustannusarvio on noin 286 miljoonaa euroa.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?