Ajanvarausta kehitetään ja digitalisaatiota halutaan hyödyntää

Vastaus valtuutettu Maikki Hämäläinen-Ylikahrille Lukijan mielipide -osastolla 3.2.2016 julkaistuun kirjoitukseen ” Kuka vastaa palveluiden kehittämisestä”.

Kiitämme Teitä esittämistänne ideoinneista ja havaitsemistanne kehittämistarpeista ajanvarauksen osalta. Terveyspalveluiden toiminnan johtamisesta ja kehittämisestä vastaavat johtavat viranhaltijat vastuidensa mukaisesta. Työn kehittäminen kuuluu koko henkilöstölle ja jokainen yksikkö kehittää työtään yksikköön kohdistuvien tarpeiden pohjalta.

Puhelinajanvaraus ja hoidontarpeen arviointi puhelun yhteydessä ovat kytköksissä Lempäälän kunnan ja koko Tampereen seutukunnan tekemiin puhelinoperaattorien kilpailutukseen. Siinä asiassa olemme muiden toimijoiden tekemien päätösten varassa. Olemme odottaneet mahdollisuutta kehittää ajanvaraustamme toimintaamme ja kuntalaisia paremmin palvelevaksi, mutta nykyinen puhelinjärjestelmämme ei mahdollista sellaisia muutoksia, joita toiminnan kehittäminen tällä hetkellä vaatisi. Tästä syystä olemme hyvin harmissamme, jos joudumme odottamaan syksyyn 2016 tai jopa vuoteen 2017 saakka ajanvarauksen uudistamisen kanssa. Tällaista aikataulua olemme saaneet kunnasta vastuullisilta tahoilta.

Olemme kehittäneet nykyisellä järjestelmällä ja henkilöstöllä ajanvarausta siihen mihin vanhalla järjestelmällä päästään. Henkilöstön optimaalista käyttöä ja puheluiden ohjautumista osaavimmille tahoille ei pystytä toteuttamaan nykyisellä järjestelmällä, eikä siinä ole myöskään mahdollisuutta takaisinsoittojärjestelmään. Takaisinsoittojärjestelmä on hyvä kuntalaiselle, mutta sen haasteena on se, että se pahimmillaan sitoo kaikki sairaanhoitajaresurssit loppupäiväksi soittamaan kuntalaisille. Silloin takaisinsoittojärjestelmä voi heikentää selvästi muuta palvelutuotantoa eli viedä resursseja sairaanhoitajien pitämästä vastaanotosta. Tästä syystä joitain kuntia on jo joko luopunut takaisinsoittojärjestelmän käytöstä tai ainakin halukas luopumaan siitä. Meillä avosairaanhoidossa on haasteena se, että väestövastuussa on 2000-luvun puolivälissä kadotettu lääkäri-hoitaja työparimallista hoitajaresursseja erilliseen päivystystoimintaan ja hoidontarpeen arviointiin ja tällä hetkellä järjestelmästä uupuu sairaanhoitajaresursseja.

Meillä on hyödynnetty digitalisaatiota mm. itseilmoittautumislaitteiden käyttöönotolla ja kahden kokoushuoneen (kokoushuone Pinsetti ja Kuljun neuvottelu/sosiaalitila) videoyhteyksillä. Näistä kokoushuoneista voidaan seurata Pirkanmaan sairaanhoitopiirin koulutuksia terveyskeskuksesta käsin. Lisäksi meille on rakennettu yhteys Pitkäniemen sairaalan kanssa, jonka avulla voidaan käydä myös etänä terveyskeskuksesta käsin hoitoneuvotteluita sairaalan kanssa.

Olemme halukkaita pohtimaan lisääkin digitalisaation hyödyntämistä terveydenhuollossa. Asiaa ollaan koko valtakunnassa valmistelemassa osin liittyen hallituksen kärkihankkeisiin ja osin liittyen SOTE-itsehallintoalueiden suunnitteluun. Olemme mukana verkostoissa asioita suunnittelemassa ja seuraamme kehyskunnissa ja Tampereen seutukunnalla valtakunnassa tehtävää suunnittelua ja erilaisia kokeiluja.

Influenssakausina -jollainen on nytkin meneillään Pirkanmaalla-meidän niukat henkilöstöresurssimme menevät vaikeimmin sairaiden kuntalaisten hoitoon, koska tällaisina aikoina sairastuvat erilaisiin virustauteihin myös osa henkilöstöämme ja heidän lapsiaan aiheuttaen runsaita työstä poissaoloja ja vajaamiehitystä.

 

ylilääkäri Tarja Marjamäki

vs. hoitotyön johtaja Astrid Viskari

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?