Aloitteet on käsiteltävä lautakunnissa kolmen kuukauden sisällä

Kuntalaisaloitteille tasa-arvoinen käsittely

Lempäälän valtuutettuja käy toisinaan tervehtimässä Ehtookodon kissa.Silityksiä etsiskelevä vieras saa kokousväelle hymyn huulille hankalien päätösten lomassa. Kuva: Katariina Onnela

Lempäälän valtuutettuja käy toisinaan tervehtimässä Ehtookodon kissa.Silityksiä etsiskelevä vieras saa kokousväelle hymyn huulille hankalien päätösten lomassa. Kuva: Katariina Onnela

Lempäälän kunnanvaltuusto päätti kokouksessaan 24. helmikuuta muuttaa kunnan hallintosääntöä uuden prosessiorganisaation mukaiseksi. Kunnan organisaatiouudistuksessa yleishallinnon toimiala lakkautetaan ja tilalle perustetaan kolme prosessia: hallinto-, henkilöstö- ja talousprosessi.

Uuteen organisaatioon perustetaan hallintojohtajan virka ja henkilöstöpäällikön virkanimike muuttuu henkilöstöjohtajaksi. Päivitetty johtosääntö astuu voimaan maaliskuun alussa.

Kokouksessa käsiteltiin loppuun valtuutettujen ja kuntalaisten aloitteet viime vuodelta. Jatkossa valtuusto edellyttää, että valtuustoaloitteisiin ja kuntalaisaloitteisiin vastataan kolmen kuukauden sisällä. Kuntalaisaloitteet tulee käsitellä tarkoituksenmukaisesti asianomaisessa lautakunnassa.

Tuula Petäkoski-Hult (sd.) totesi, että kuntalaisaloitteiden herättämä keskustelu osoittaa, että ne ovat tarpeellisia.

– Erityisesti näistä syistä kunnanhallituksen päätösehdotukseen lisättiin, että kuntalaisaloitteet käsitellään asianomaisissa lautakunnissa. Ei ole olemassa kriteereitä, että jotkut aloitteet ovat eri arvoisia, hän muistutti.

Valtuusto päätti kokouksessaan myös, että Lempäälän kunta ostaa 1 250 uutta Suomen Hopealinja Oy:n osaketta. Lempäälän kunnan kokonaisomistus yrityksestä on nyt 3 750 osaketta. Osakkeiden merkintäarvo on 21 025 euroa. Suomen Hopealinja Oy järjesti maksullisen osakeannin yhtiön osakkeenomistajille lisäpääoman saamiseksi.

Seutustrategia suunnittelussa

Tampereen kaupukiseudun kuulumisia valtuustolle välitti seutujohtaja Päivi Nurminen. Hän kertoi, että kymmenenvuotisen seutuyhteistyön tuloksena on saatu aikaan paljon.

– Kymmenen vuoden aikana ihmisiä on muuttanut kaupunkiseudulle yli 40 000 ja uusia koteja on rakennettu yli 30 000. Tulevaisuuskin näyttää aika hyvältä, kasvu näyttäisi keskittyvän ja noin puolet työpaikoista, kasvusta jne. sijoittuu kasvukolmion alueelle.

Seutustrategian päivitystyö on aloitettu, kertoi seutujohtaja Päivi Nurminen. Kuva: Katariina Onnela

Seutustrategian päivitystyö on aloitettu, kertoi seutujohtaja Päivi Nurminen. Kuva: Katariina Onnela

Päivi Nurminen kertoi, että seutuhallitus on käynnistänyt seutustrategian päivitystyön. Tavoitteena on vahvistaa Tampereen kaupunkiseudun menestymistä ja toiveissa on syventää kuntakumppanuutta. Nykyisen vuonna 2011 valmistuneen seutustrategian teemat ovat pääosin edelleen ajankohtaisia, mutta painopisteitä ja konkreettisia tavoitteita tarkastellaan uudelleen.

Uudelta strategialta odotetaan edelleen vahvaa painotusta maankäyttöön, liikenteeseen ja asumiseen sekä kunnan uuden roolin tukemista. Kuntien valtuustot hyväksyvät uuden seutustrategian vuoden 2016 loppuun mennessä.

Päivi Nurminen kertoi valtuutetuille myös, että MAL-aiesopimus (maankäyttö, liikenne ja asuminen) on tulossa valtuuston käsittelyyn kevään aikana.

Lempäälä parhaassa 10 prosentissa

Hyvinvointikoordinaattori Tuula Salminen kertoi valtuutetuille laaditusta Lempäälän hyvinvointikertomuksesta. Vuosittainen raportti käsittää vuoden 2014-2015 ja suunnitelman vuodelle 2016.

Tuula Salminen totesi, että THL:n sairastavuusindeksillä mitattuna Lempäälä sijoittuu parhaaseen 10 prosenttiin. Kuntalaiset ovat siis verrattaen tervettä väkeä.

– Sairastavuuteen vaikuttavat monet asiat. Elintavat, väestörakenne, työllisyytilanne sekä koulutus- ja tulotaso vaikuttavat, sillä monet terveysriskit ja sairaudet kasaantuvat vähemmän koulutetuille, pienituloisille ja pitkäaikaistyöttömille. Tästä syystä terveyserojen kaventamiseen tähtäävät monipuoliset toimenpiteet ovat keskeisiä terveyden edistämisen näkökulmasta.

Huolestuttavaa on Tuula Salmisen mukaan työllisyyden heikkeneminen ja pitkäaikaistyöttömien määrän kasvu.

– Molemmilla on suuri merkitys myös psyykkiselle hyvinvoinnille. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syynä nimenomaan nuorten kohdalla on noussut. Suuntaus on valtakunnallinen. Nämä ovat huomioon otettavia hiljaisia signaaleja, mutta silti totean, että mielenterveysindeksin perusteella tilanne Lempäälässä on hyvä.

Hyvinvointikoordinaattori Tuula Salminen kertoi valtuustolle, että lempääläläiset voivat verraten hyvin. Kuva: Katariina Onnela

Hyvinvointikoordinaattori Tuula Salminen kertoi valtuustolle, että lempääläläiset voivat verraten hyvin. Kuva: Katariina Onnela

Vuoden 2016 hyvinvointisuunnitelmassa hyvnvoinnin ylläpitämistä ja vahvistamista on nostettu vahvemmin esiin. Muutoin tavoitteet ovat pitkälti samat kuin edellisenä vuonna.

Kuusi kuukautta ja 150 kiloa

Lempäälän 150-vuotisjuhlatoimikunnan puheenjohtaja Jaakko Hautamäki haastoi valtuutetut kokouksen lopussa lisäleikkauksiin. Kyseessä ei kuitenkaan ole rahallinen leikkaus vaan kilomääräinen.

Seuraavan kuuden kuukauden kuluttua valtuustoryhmien kokonaispaino tulisi olla 150 kiloa vähemmän. Tavoite on jaettu jokaiselle ryhmälle henkilömäärän mukaan. Esimerkiksi kahdeksan hengen johtoryhmän painonpudotustavoite on yhteensä 23,5 kiloa.

 

 

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?