Arkkitehtiopiskelijat visioivat Sääksjärven keskustan uusiksi

Viheralueita ja umpikortteleita

Arkkitehtiopiskelijoiden töihin kävi torstai-iltana tutustumassa 30-40 sääksjärveläistä. Kuva. Katariina rannaste

Arkkitehtiopiskelijoiden töihin kävi torstai-iltana tutustumassa 30–40 sääksjärveläistä. Kuva: Katariina Rannaste

 

– Asukkaat sanoivat, että paljon tässä on sulateltavaa, arkkitehtiopiskelija Lassi Tulonen naurahtaa.

– Mutta kyllä tämän Sääksjärveksi tunnistaa.

Tulonen ja muut työryhmän jäsenet, Noomi Narjus, Linnea Kulppi ja Johanna Markku, esittelivät torstai-iltana Lempäälän Sääksjärven koulun ruokalassa ideoitaan ja avauksiaan Sääksjärven keskustan kehittämiseksi.

Nelikko kuului noin 40 Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtiopiskelijan joukkoon, joiden tehtävänä oli laatia uusia avauksia Sääksjärven maankäytön suunnitteluun.

Linnea Kulppi, Noomi Narjus, Johanna Markku ja Lassi Tulonen työstivät suunnitelmansa seitsemässä, intensiivisessä viikossa. Kuva: Katariina Rannaste

Linnea Kulppi, Noomi Narjus, Johanna Markku ja Lassi Tulonen työstivät suunnitelmansa seitsemässä, intensiivisessä viikossa. Kuva: Katariina Rannaste

Ylimaallisille radoille opiskelijajoukko ei visioissaan ollut lähtenyt. Yhtään Sääksjärven keskustan kattavaa kansiesitystä ei ollut ja 16-kerroksiset tornitalotkin loistivat poissaolollaan. Ideat olivat uskottavia visioita Sääksjärven tulevaisuudesta.

– Huonolla tavalla villejä ideoita ei ollut yhtään. Eikä sellaisia tällä tasolla ollut odotettavissakaan, vahvistaa Lempäälän kunnan kaavoituspäällikkö Ilari Rasimus.

Keskeinen huomioitava asia oli Sääksjärvelle kaavailtu lähijunaseisake. Ohjenuorana oli, että alueelle pitäisi suunnitella koteja 2 000 uudelle lisäasukkaalle.

Töissä korostuivat erityisesti keskusta-alueen tiivistäminen ja asumisen täydentäminen. Tyypillinen ratkaisu olivat kaupunkimaiset umpikorttelit. Harva ryhtyi purkamaan olemassa olevia taloja.

– Monet kiinnittivät huomiota kevyen liikenteen järjestelyihin ja viherverkkoon, Rasimus toteaa.

– Viihtyisyys oli myös yksi huomioitava teema. Opiskelijat olivat hahmotelleet erilaisia viheralueita, toreja ja aukioita, TTY:n arkkitehtuurin laitoksen yhdyskuntasuunnittelun professori Juho Rajaniemi kertoo.

Narjus, Kulppi, Markku ja Tulonen olivat hahmotelleet Sääksjärvelle neljä piirteiltään erilaista asuinaluetta; Kylän, Kaupungin, Metropolin ja Retropolin.

– Keskusta-aluetta on suunnitelmassamme täydennetty. Keskustassa on kävelykatu, jonka varrella voisi olla liikkeitä ja kaupallista toimintaa. Retropolissa vanhojen lamelli-kerrostalojen aluetta myös täydennysrakennettaisiin, Noomi Harjus mainitsee.

Yksi ryhmä oli painattanut paitoihin suunnittelemiensa kortteleiden kuvia. Kuva: Katariina Rannaste

Yksi ryhmä oli painattanut paitoihin suunnittelemiensa kortteleiden kuvia. Kuva: Katariina Rannaste

Sääksjärven keskustan visiointi tehtiin kunnan ja TTY:n yhteistyönä. Vastaavaa on aiemmin toteutettu Kangasalla ja Orimattilassa.

Seitsemässä viikossa nuoret tutustuivat muun muassa kaavoitukseen, 63 hehtaarin kokoisen suunnittelualueen olosuhteisiin ja myös jalkautuivat Sääksjärvelle. Ajatukset jalostuivat yhdessä Sääksjärven asukkaiden ja kunnan viranhaltijoiden kanssa. Lopulta opiskelijat työstivät hioutuneet ajatuksensa esityksiksi ja havainnekuviksi.

Vaikka nuoret töissään vain visioivat, paperisilppuriin suunnitelmat eivät päädy. Ilari Rasimus vakuuttaa, että työt otetaan huomioon kaavoittamaan ryhtyessä.

– Sääksjärven kaavoitus on ajankohtainen asia parin vuoden sisällä. Isoja tavoitteita on sinne asetettu maakunnallisestikin, hän kertoo.

– Yhdyskuntasuunnittelun näkökulmasta työt olivat onnistuneita. Tilat olivat kaupunkimaisia, mutta Sääksjärven mittakaavaan sopivia. Toiset työt olivat ehkä hallitumpia kuin toiset, mutta kaikissa oli jokin todella hyvin ratkaistu kysymys.

Työt on tarkoitus julkaista kesään mennessä kirjana.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?