Lempäälässä jo valmiina 624 pönttöä, Vesilahdessa 408

Maailman suurimmat pönttötalkoot alkoivat

Kottaraista voidaan auttaa pöntötyksellä, sillä 70-luvulla pesimäkanta romahti. Nykyinen pesimäkanta on kääntynyt hiljalleen nousuun ja saattaa olla jo 100 000 paria. Pönttöjä kannattaa sijoittaa peltoaukeiden reunamille karjatilojen läheisyyteen. Mikko Honkiniemi asensi Vesilahden Laukkoon, Tiisalaan ja Krääkkiöön yli sata kottaraispönttöä, joissa kottaraispoikasten  lähdettyä toukokuun lopussa pesivät varsin mielellään myös tervapääskyt. Kuva: Kari Isokivijärvi

Kottaraista voidaan auttaa pöntötyksellä, sillä 70-luvulla pesimäkanta romahti. Nykyinen pesimäkanta on kääntynyt hiljalleen nousuun ja saattaa olla jo 100 000 paria. Pönttöjä kannattaa sijoittaa peltoaukeiden reunamille karjatilojen läheisyyteen.
Mikko Honkiniemi asensi Vesilahden Laukkoon, Tiisalaan ja Krääkkiöön yli sata kottaraispönttöä, joissa kottaraispoikasten lähdettyä toukokuun lopussa pesivät varsin mielellään myös tervapääskyt. Kuva: Kari Isokivijärvi

Maailman suurimmat linnunpönttötalkoot alkoivat maaliskuun alussa juhlavasti, kun presidenttiparimme luovutti Miljoona linnunpönttöä -kampanjan ensimmäiset viralliset pöntöt numeroilla 1 ja 2. He rakensivat pöntöt nopeuskisassa  ja voiton vei täpärästi Jenni Haukio.

”Kuka häiritsi haudontarauhaa ? ” Helmipöllö kurkistaa sille rakennetusta pesäpöntöstä. Helmipöllön ääni on helposti tunnistettava kirkas ja nouseva  puputussarja ” pu-pu-pu-pu ”, joka toistuu muutaman sekunnin välein ja saattaa jatkua kiihkeimmillään läpi yön. Vesilahdessa Jere Toivola kuunteli helmipöllön soidinta Kuralassa, Vesa Haapaniemi Saastonkulmalla ja Jani Vastamäki Littuskiventien maastossa. Kuva: Hannu Järvinen

”Kuka häiritsi haudontarauhaa ? ” Helmipöllö kurkistaa sille rakennetusta pesäpöntöstä. Helmipöllön ääni on helposti tunnistettava kirkas ja nouseva puputussarja ” pu-pu-pu-pu ”, joka toistuu muutaman sekunnin välein ja saattaa jatkua kiihkeimmillään läpi yön.
Vesilahdessa Jere Toivola kuunteli helmipöllön soidinta Kuralassa, Vesa Haapaniemi Saastonkulmalla ja Jani Vastamäki Littuskiventien maastossa. Kuva: Hannu Järvinen

Maanlaajuinen kampanja on saavuttanut jo heti alussa suuren suosion. Netin jatkuvasti päivittyvässä pönttölaskurissa voi seurata sekä koko maan että kuntakohtaisia pönttömääriä, jotka kasvavat päivittäin, kunhan jo olemassa olevia pönttöjä ilmoitetaan lisää ja uusia nikkaroidaan. Samalla syntyy kuntakohtainen pönttökartta.

Maaliskuun 6. päivän tilanteen mukaan maassa oli 193 283 rekisteröityä pönttöä, joista 624 pönttöä sijaitsi Lempäälässä ja 408 Vesilahdessa. Kampanjalla on paitsi ylevä, myös kova tavoite, sillä vuoden 2017 toukokuun loppuun mennessä mastoon pitäisi saada ripustettua miljoona linnunpönttöä. Samalla tarkastetaan jo korjataan nykyisten pesäpönttöjen tilanne.

Kampanjan tarkoituksena on helpottaa kolopesijöiden pahenevaa asuntopulaa. Tavallisimmat pönttölintumme ovat tali- ja sinitiainen, kuusitiainen, käenpiika, kirjosieppo, leppälintu ja kottarainen. Suurikokoisempia kolopesijöitä ovat isokoskelo, telkkä, uuttukyyhky, sekä pöllöistämme varpus-, lehto-, viiru- ja helmipöllö.

Koskaan ei kuitenkaan voi varmasti sanoa, mikä laji pöntöstä ulos lennähtää. Pöntöissäni on pesinyt myös harakka, räkättirastas, västäräkki, närhi, useita liito-oravia, lepakoita sekä ampiaisia ja kimalaisia kiusaksi asti. Tärkeintä on, että maastossa ja pihapiireissä on riittävästi erikokoisia pönttöjä tarjolla – ja se, että pöntöt puhdistetaan pesinnän jälkeen ja korjataan rikkinäiset pöntöt.

 

Teksti: Hannu Järvinen

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>