Eivät edes huhuja vaan valheita

Narvan koulun lähellä sitä ja Sääksjärven S-marketilla tätä. Sosiaalisessa mediassa levitetään ja nähtävästi myös ahkerasti luetaan vailla mitään todellisuuspohjaa olevia rasistissävytteisiä, mutta ”varmoista lähteistä” peräisin olevia ”uutisia”. Maahanmuuttajien väitetään ahdistelevan nuoria tyttöjä niin Lempäälässä kuin Vesilahdessa. Onneksi Odinin sotureita sattui paikalle ja luovuttivat kelmit virkavallalle.

Varsinkin facebookryhmä Rajat kiinni -kansanliike sekä kysymys- ja huutomerkein itsensä MV-lehdeksi nimeävä sivusto kunnostautuvat, eivät edes huhujen, vaan puhtaan disinformaation levittäjinä.

Tapauksiin usein yhdistetään salaliittomaisia piirteitä, ja poliisin ja median todetaan yksissä tuumin vaikenevan sattuneen kuoliaaksi. Tässä on ripaus totta; sen paremmin poliisilla kuin oikealla – monesta lähteensä faktansa tarkastavalla mediallakaan – ei ole tietoa, että väitetyt tapaukset olisivat oikeasti tapahtuneet. Se, ettei lehdistö tai poliisi ole jostain sinänsä merkittävästä tapauksesta tiedottanut, johtuu siitä, että sitä ei ole oikeasti tapahtunut. Piste.

Mitä sitten voi tavallinen kansalainen tehdä. Ainakin suhtautua kriittisesti niin netin kuin minkä tahansa muunkin tahon uutistarjontaan. Sen sijaan, että äityisi avautumaan ryhmien keskustelufoorumeilla tai, mikä pahempaa, jakamaan edelleen epätosia juttuja, nettiin liittyvistä rikoksista, muun muassa viharikoksista ja kunnianloukkauksesta voi tehdä nettipoliisille ilmiannon.

Sisä-Suomen poliisilaitoksen viestintäpäällikkö, ylikonstaapeli Nina Juurakko-Vesikolle ilmiö on tuttu. Hänen mukaansa vastaavaa on todella paljon sosiaalisessa mediassa. Poliisin mahdollisuus reagoida yksittäisiin juttuihin siellä on kuitenkin hyvin rajallinen.

Sananvapaus on ylevä demokratiaan sisältyvä perusoikeus ja sitä täytyy viimeiseen asti varjella. Kansalaisella pitää olla oikeus vapaasti ilmaista mielipiteitään, ja on hyvä, että sitä varten on olemassa runsaasti uusia mahdollisuuksia, kiitos somen ja netin. Suoranainen valehtelu ja pahansuova panettelu on kuitenkin asia erikseen. Sen ei kaikin osin tarvitse kuulua sananvapauden alle.

Kun sananvapauden toteuttamisen kaapuun puettu maahanmuuttajien aiheeton mustamaalaaminen johtaa viattoman turvapaikanhakijan pahoinpitelyyn, kumpi on suurempi syyllinen, sekö joka heitti polttopullon vai se, joka kertoi osoitteen heittäjälle?

Lehtimiehen hyviin tapoihin jutun julkistamisesta kuuluu vanhastaan vanha hokema, joka kehottaa tarkastamaan tiedon todenperäisyyden vielä tarkastamasta päästyäänkin. Lukijalle sama ei aina ole mahdollista. Siksi on ainakin syytä suhtautua varauksella ja epäillen, jos jostain merkittävästä tapauksesta, kuten nuorten tyttöjen ahdistelusta, ei kerro kuin yksi ja sekin outo ”media”.

Oikea, iso uutinen kyllä leviää nopeasti ja laajasti muihinkin  välineisiin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>