Lempäälän lisäksi Vesilahti, Kangasala, Ylöjärvi, Tampere ja Pirkkala ovat hyväksyneet hankkeen. Rakennustyöt alkavat vuonna 2018.

Valtuusto äänesti keskuspuhdistamosta

Markku Mikkola esitti kunnanvaltuustolle, ettei Lempäälä osallistu Tampereen seudun keskuspuhdistamohankkeeseen. Kuva: Katariina Onnela

Markku Mikkola esitti Moision koulussa kokoontuneelle kunnanvaltuustolle, ettei Lempäälä osallistu Tampereen seudun keskuspuhdistamohankkeeseen. Kuva: Katariina Onnela

Lempäälän kunnanvaltuusto äänesti keskiviikkona 30. maaliskuuta kunnan osallistumisesta Tampereen seudun keskuspuhdistamohankkeeseen. Kunnanhallituksen puoltavasta esityksestä poikkeavan esityksen teki Markku Mikkola (kesk.) ja sitä kannatti Mikko Kärki (kesk.).

– Olemme ison ja taloudellisesti merkittävän asian kanssa tekemisissä. Itselläni niskakarvat nostaa pystyyn aikataulu. Syksyllä kysyttiin ennakkoasennetta ja nyt lyödään pöytään, että ota tai jätä, ja Tampere sanelee ehdot. Kustannusarviot ovat hataralla pohjalla, niin keskuspuhdistamon kuin omankin puhdistamon rakentamisen. Summat ovat hieman hatusta heitettyjä ja olisi vaatinut etenkin oman puhdistamon kannalta tarkempaa tarkastelua, Markku Mikkola totesi.

Oman puhdistamon kustannuksiksi Lempäälän Veden toimitusjohtaja Lasse Sampakoski oli arvioinut 39 miljoonaa euroa. Sijoituspaikka olisi mahdollisesti Pitkäkallion alueella. Tampereen seudun keskuspuhdistamon kustannusarvio Lempäälälle taas on 35,3 miljoonaa euroa.

Lasse Sampakoski perusteli keskuspuhdistamohankkeeseen osallistumista sillä, että omalla puhdistamolla kapasiteetti ei riitä kaikkien jätevesien käsittelyyn vuoden 2020 jälkeen. Myös investoinnit, joilla jätevesiä on johdettu Tampereen suuntaan, saadaan keskuspuhdistamon myötä hyötykäyttöön.

Äänestyksen jälkeen kunnanhallituksen esitys voitti äänin 37–6. Markku Mikkolan vastaesityksen kannalla olivat Reijo Jakovuori (ps.), Kirsi Kallio (ps.), Katariina Korhonen (ps.), Veijo Niemi (ps.) sekä Mikkola ja Kärki.

Lempäälän kunta osallistuu Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:n ensimmäiseen osakeantiin merkitsemällä 71 100 osaketta 284 400 eurolla ja maksamalla sijoituksena yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon 405 270 euroa.

Keskuspuhdistamon rakentamisen on tarkoitus alkaa vuonna 2018. Valmiina sen pitäisi olla loppuvuodesta 2023 tai vuoden 2024 alussa. Lasse Sampakosken mukaan rakentamisen aikataulu riippuu suuresti kaavoituksen ja ympäristöluvan lainvoimaisuuden saamisesta.

Ensimmäisellä osakeannilla on tarkoitus rahoittaa yhtiön toimintaa vuoden 2018 loppuun asti. Toinen osakeanti on kaavailtu toteuttavaksi siinä vaiheessa, kun rakentamiseen liittyvät päätökset, suunnitelmat, luvat ja muut valmiudet ovat olemassa. Toisen osakeannin suuruuteen vaikuttavat muun muassa hankkeen kokonaiskustannukset ja rahoitustapa.

 

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?